tag:blogger.com,1999:blog-13402163584423318342024-03-14T10:03:32.085+02:00EduCOSS - Avoimet ohjelmistot opetuksessaAjatuksia ja asiaa vapaiden ja avoimien ohjelmistojen käytöstä opetuksessa.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.comBlogger97125tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-41205329234350949342013-10-17T12:32:00.001+03:002013-10-17T12:32:45.773+03:00Miksi amerikkalaisten pilvipalveluiden käyttäminen kouluissa hyvin todennäköisesti rikkoo lakia?Twitter-nimisessä viestintäpalvelussa heräsi keskustelua siitä, mitä USA:laisten pilvipalveluiden käytöstä opetuksessa pitäisi ajatella.<br />
<br />
Snowdenin paljastusten jälkeen vähän hitaammankin yksilön päässä herää epäilys siitä, voiko yhdysvaltalaisiin yrityksiin luottaa tietojenkäsittelyasioissa. Lyhyt vastaus on että ei voi. Syy: vaikka luottaisimme yrityksiin itseensä, emme voi luottaa siihen etteikö niitä vakoiltaisi. Suosittelen lukemaan Wikipedian <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/PRISM_(ohjelma)">lyhyen artikkelin PRISM-ohjelmasta</a>. Kannattaa myös miettiä, onko <a href="http://www.slideshare.net/eliasaarnio/miten-el-pettvnkumppaninkanssa">tekemäni vertaus</a> oikea. Objektiivisestikin katsoen Yhdysvallat on kuin puolisoaan ja ympäristöään kyttäävä, sairaalloisen mustasukkainen ja ympäristöään uhkaileva puoliso. Sellaisista hankkiudutaan tavallisesti eroon ja jos muu ei auta, otetaan virkavalta apuun. Erityisen ikävä asia on se, että USA on selkeästi pettänyt meitä. EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/International_Safe_Harbor_Privacy_Principles">Safe Harbour-sopimus ja järjestely</a>. Sen idea on se, että USA:laiset yritykset voivat auditoida toimintansa ja luvata, että niiden palveluita käytettäessä tietosuojan ja tietoturvan taso on olennaisesti sama kuin EU-alueella. Snowden-paljastusten jälkeen on kuitenkin selvää, että koko Safe Harbour-sopimuksen asema ja vakuuttavuus on kyseenalainen. Yhdysvallat koittaa kovasti argumentoida, että Safe Harbour-sopimusta solmittaessakin on sovittu, että tiedustelutoiminta on sopimuksesta huolimatta ok. En toistaiseksi ole löytänyt mitään tukea tälle väitteelle. Lisäksi voidaan kysyä, että onko järkevää luottaa valtioon, joka <a href="http://www.policymic.com/articles/48195/aclu-nsa-lawsuit-prism-violates-the-first-and-fourth-amendments-of-the-constitution">omienkin kansalaisten mielestä rikkoo myös omaa perustuslakiaan</a>?<br />
<br />
On selvää, että Snowden-paljastusten vakavuus on jonkinasteinen mielipidekysymys. Kaikki eivät ole niin ankaria että ilmiselvässäkään tapauksessa pitäisivät moraalitonta, kyttäyksenhaluista, vallanhimoista hallintoa sellaisena. Kyse on politiikasta.<br />
<br />
USAlaisten pilvipalveluiden käyttöön liittyy kuitenkin selkeämpikin otsikkoon liittyvä ongelma. <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3%B6tietolaki">Henkilötietolain</a> 22§ toteaa henkilötietojen viemisestä seuraaavasti:<br />
<br />
<span style="background-color: white; color: #444444; font-family: IntervalSansProRegular, 'Helvetica Neue', Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 15.454545021057129px; line-height: 20px;"><i>"Henkilötietoja voidaan siirtää Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle ainoastaan, jos kyseisessä maassa taataan tietosuojan riittävä taso."</i></span><br />
<span style="background-color: white; color: #444444; font-family: IntervalSansProRegular, 'Helvetica Neue', Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 15.454545021057129px; line-height: 20px;"><i><br /></i></span>
Yhdysvallat ei lähtökohtaisesti ole tällainen maa. Aiemmin katsottiin että Safe Harbour-järjestelmään liittyneet yritykset täyttävät tämän kriteerin. Enää sekään ei välttämättä riitä mutta nyt kiinnitetään huomio toiseen asiaan.<br />
<br />
Palveluiden käyttöehdoissa on aika usein kohta, jossa palveluntarjoaja pidättää itsellään oikeuden käsitellä käyttäjän tietoja missä tahansa maassa missä palveluntarjoajalla on toimintaa.<br />
<br />
<a href="http://www.google.com/apps/intl/en-GB/terms/education_terms.html">Google Apps for Educationin käyttöehdoista</a> löytyy tällainen kohta:<br />
<br />
<i>"<span style="background-color: white; font-family: arial, sans-serif; font-size: x-small;">Information collected by Google may be stored and processed in the United States or any other country in which Google or its agents maintain facilities, provided that all such facilities shall adhere to security standards no less protective than the security standard at facilities where Google stores and processes its own information of a similar type. By using the Services, Customer consents to any such transfer, processing and storage of information."</span></i><br />
<br />
Muistakin palveluista löytyy vastaava kohta käyttöehdoista. Google ei ole tässä yksin. Ongelma on se, että käyttäjä hyväksyessään ehdot antaa luvan käsitellä käyttäjän tietoja missä tahansa maassa missä Googlella on toimintaa. Se, että Google on tietoturvatasoltaan varmasti korkeammalla tasolla kuin moni valtio ei ratkaise asiaa. Google ei ole valtio. Henkilötietojen vieminen Googlen palveluita käyttäen minne sattuu on yksiselitteisesti laitonta. Voi tietysti kysyä, että eikö ole käyttöä, jossa ei käsitellä henkilötietoja? Toki, mutta sellaisen hyödyt oppimisessa ja opetuksessa ovat kyllä aika kapeat jos ei voi käsitellä esimerkiksi etunimen ja sukunimen yhdistelmää, koska sekin on yksilöivä henkilötieto. Edes se, että Google on mukana Safe Harbour-järjestelyssä ei vaikuta asiaan mitenkään koska kyseinen järjestely koskee tietojen käsittelyä vain USA:ssa tai EU-alueella. Jos käyttäjä antaa luvan käsitellä niitä muuallakin se on käyttäjän valinta.<br />
<br />
Nämäkin pohdinnat olivat esillä kun Ruotsin Datainspektion <a href="http://www.datainspektionen.se/press/nyheter/2013/fortsatt-nej-for-kommun-att-anvanda-molntjanst/">linjasi Salemin kunnan tapauksen tutkinnan yhteydessä "ei käy - kunnat eivät kerta kaikkiaan saa käyttää tällaisia pilvipalveluita"</a>.<br />
<br />
Ymmärrän hyvin, että asia sotii kovasti monen intuitioita vastaan. Toivoisin kuitenkin että "eihän se nyt noin voi olla kun kaikki tekee niin" -argumenttien sijaan keskityttäisiin asian ratkaisemiseen. Lähtökohtana täytyy tietysti pitää sitä, että tietämättömyys (eihän niitä käyttöehtoja kukaan lue), välinpitämättömyys (näinhän kaikki muutkin tekee) tai muut vastaavat perustelut eivät perinteisesti ole olleet kovin hyviä selityksiä lain rikkomiselle.<br />
<br />
Ongelma olisi tietysti mahdollista ratkaista keskustelemalla näiden yritysten kanssa. Jos tälle tielle lähtee, kannattaa varata paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Nostan Googlen esiin tässä asiassa esimerkkinä koska minulla on erittäin kielteisiä kokemuksia keskusteluyrityksistä. Olen kysynyt ensimmäisen kerran 17. elokuuta 2011 Googlen Petri Kokolta hyvin yksinkertaista asiaa: onko Googlen sopimusehtojen "legally competent" Suomessa 15 tai 18 vuotta? Kysymys on esitetty tämän jälkeen myös sähköpostitse maajohtaja Anni Ronkaiselle ja viimeksi Ari Lampelalle, jonka tapasin marraskuussa 2012 <a href="http://www.haaga-helia.fi/fi/uutiset/2012/softalan-avajaiset-6.11.2012">Haaga-Helian Softalan avajaisissa</a>. Alan kaiketi viettää vastaamattoman kysymyksen synttäreitä. Mukaan saa ilmoittautua.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-72307242009413367152013-08-21T16:06:00.000+03:002013-08-21T16:06:03.642+03:00Pyramus - avoin ohjelmisto oppilaitoksen hallinnointiin ja suunnitteluunOtavan opisto on kansanopisto, joka järjestää hyvin erilaista koulutusta peruskoululinjasta lyhytkursseihin. Tällaisen koulutusorganisaation käyttöön ei ole ollut saatavilla ohjelmistoja, jotka mahdollistaisivat hallinnoinnin ja suunnittelun. Pyramus mahdollistaa hallinnoinnin ja resurssisuunnittelun tavalla, jota mikään muu ohjelmisto ei tarjoa.<br />
<br />
Otavan opisto kehitti tällaisen ohjelmiston, Pyramuksen, itselleen. Pyramus on tuotantokäytössä. Nyt Otavan opisto hakee lisää käyttäjiä, kehittäjiä ja yrityksiä, joille Pyramuksesta olisi hyötyä.<br />
<br />
Lisää tietoa löytyy vielä toistaiseksi hyvin puolivalmiilta <a href="http://www.pyramus.fi/">Pyramus-sivustolta</a>. Sieltä löytyy myös lisätietoa 4.9. klo 14:30 järjestettävästä Pyramus-webinaarista.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-20144623461078862792013-06-12T16:40:00.002+03:002013-06-12T18:38:00.436+03:00Opetusorganisaatiosta, pilvipalveluista ja tietosuojastaPilvipalvelut tarjoavat mahdollisuuden tarjota palveluita käyttäjille edullisesti. Käsite "pilvipalvelu" on teknisesti hämärä laaja-alaisuudessaan. Se voi tarkoittaa hyvin erilaisia palvelumalleja alkaen Infrastructure as a Service-mallista (IaaS) ulottuen aina selaimella käytettävään palveluun, jolla voidaan hoitaa jokin tietty tarve, esimerkiksi sähköposti. Tässä kirjoituksessa pilvipalveluilla tarkoitetaan mitä tahansa palveluita, joita käytetään julkisen Internetin yli.<br />
<br />
<h2>
PRISM-järjestelmän väitetty olemus</h2>
<br />
Viime viikolla esiin tulleiden väitteiden takia on tullut ajankohtaiseksi pohtia sitä, miten erilaisten palveluiden käyttöön tulisi suhtautua oppimisessa. <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Edward_Snowden">Ed Snowdenin</a> väitteiden olennainen sisältö on se, että Yhdysvaltojen tiedusteluorganisaatiot NSA suodattaa rutiiniluonteisesti massoittain Internet-käyttäjien tietoja useista isojen palveluntarjoajien palveluista. <a href="http://www.washingtonpost.com/wp-srv/special/politics/prism-collection-documents/">Washington Postin artikkelin</a> mukaan vuodettu materiaali on uusien PRISM-vakoiluohjelmaan rekrytoitujen työntekijöiden koulutusmateriaalia. Ensiksi vuodettu materiaali on esitysgrafiikkaa, jonka väitetään sisältävän ydintiedot PRISM-ohjelmasta. Materiaalissa väitetään seuraavien yritysten tai palveluiden olevan urkinnan piirissä: Microsoft, Google, Yahoo, Facebook, PalTalk, Youtube, AOL, Apple. Lista on hämmentävän kattava.<br />
<br />
Väitteitä laajamittaisesta urkinnasta on esitetty aiemminkin. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun asia tulee näin laajamittaisesti myös tietotekniikan ulkopuolisiin joukkotiedotusvälineisiin. Esimerkkeinä mainittakoon <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/08062013/ulkomaat/Yhdysvallat+valjasti+verkkoj%C3%A4tit+tiedusteluun/a1370588116995">Helsingin Sanomien artikkeli 8.6.</a> ja <a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/496339/Verkko+vailla+yksityisyytta">Turun Sanomien pääkirjoitus 11.6.</a>.<br />
<br />
Yhdysvalloilla on tietysti oikeus puolustaa etujaan ja turvallisuuden nimissä valvoa tietoliikennettä. Suomalaisten kannalta asia on merkittävä siksi, että suuri - ellei suurin osa - suosituista Internet-palveluista on yhdysvaltalaisten yritysten tuottamia. Vuodon tapahtuminen juuri nyt on erityisen kiusallinen Yhdysvalloille siksi, että Yhdysvallat ja sikäläisten yritysten lobbarit ovat viime ja tämän vuoden aikana <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/08062013/ulkomaat/Yhdysvallat+valjasti+verkkoj%C3%A4tit+tiedusteluun/a1370588116995">lobanneet Euroopan Unionin komissiota ja Euroopan parlamentin jäseniä EU:n tietosuojadirektiivin heikentämiseksi</a> uhaten jopa kauppasodalla. Nyt esiintullutta urkintaa vasten esimerkiksi <a href="http://www.guardian.co.uk/technology/2013/mar/07/uk-us-eu-data-protection-rules">USA:n lobbareiden vaatimus oikeuskomissaari Viviane Redingin esittämästä "right to be forgotten"-säännöstä luopumisesta</a> tuntuu aika ikävältä. Must forget-sääntö tarkoittaa sitä, että jos käyttäjä lopettaa palvelun käytön ja poistaa käyttäjätilinsä, palveluntarjoajan on poistettava kaikki käyttäjän tiedot palvelusta. Katso <a href="https://www.enisa.europa.eu/activities/identity-and-trust/library/deliverables/the-right-to-be-forgotten/">EU:n virallinen asiakirja</a> asiasta. Tietosuojadirektiivin uudistuksen valmistelussa on myös käynyt ilmi että osa euroedustajista on <a href="http://www.wired.co.uk/news/archive/2013-02/14/lobbyplag-eu-plagiarises-us-lobbyists">kopioinut ehdotuksia suoraan yhdysvaltalaislobbareiden antamista muistioista.</a><br />
<br />
Vaikka suomalaisten ja EU-alueen käyttäjien tietosuojan rikkomisella on laajoja poliittisia vaikutuksia,<br />
tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia miten yhdysvaltalaisten palveluiden käyttämiseen oppimisessa ja kouluissa tulisi tulisi suhtautua ja mitä kannattaa ottaa huomioon.<br />
<br />
<h2>
EU:n ja USA:n lainsäädäntöjen erot</h2>
Euroopan unionissa on jo vuonna 2002 luotu yhteinen <a href="http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32002L0058:Fi:NOT">sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi</a>. EU:n jäsensopimuksen mukaisesti jäsenvaltiot ovat velvollisia implementoimaan eli sisällyttämään direktiivin sisällön kansallisiin lainsäädäntöihinsä. Oma <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040516">sähköisen viestinnän tietosuojalakimme</a> on yhteensopiva EY-direktiivin kanssa. Samoin on laita <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523">henkilötietolakimme</a> kohdalla. Sekin on yhteensopiva <a href="http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31995L0046:FI:NOT">henkilötietojen käsittelystä annetun direktiivin</a> kanssa.<br />
<br />
Yhdysvalloissa on liittovaltion historiasta johtuen hyvin erilainen lainsäädännöllinen perinne. Ihanteena on vähäinen lainsäädännöllinen puuttuminen, joten lakeja ei säädetä "turhaan". Niinpä Yhdysvalloissa ei ole tietosuojaa koskevaa kattolainsäädäntöä, vaan vanhoihin lakeihin tehdyt täydennykset ja oikeustapaukset muodostavat monimutkaisen juridisen käytännön. Erityisen tärkeää on ymmärtää, että Yhdysvaltojen lainsäädännössä ei ole sellaisia säädöksia tietosuojaan tai henkilötietojen käsittelyyn liittyen, jotka koskisivat muita kuin heidän omia kansalaisiaan. Lähtökohtaisesti Yhdysvaltoihin viedyillä henkilötiedoillamme saa tehdä mitä vain ilman laillisia seuraamuksia ja maa kuuluu siksi niihin maihin, jotka eivät täytä henkilötietolain vaatimusta "taataan tietosuojan riittävä taso".<br />
<br />
Ongelman ratkaisemiseksi on luotu EU:n ja Yhdysvaltojen välinen Safe Harbour -sopimus, jonka tarkoitus on taata yhdysvaltalaisia palveluita käyttäville EU-maiden kansalaisille samat oikeudet kuin heillä on EU-lainsäädännön perusteella.<br />
<br />
<h2>
Safe Harbour-järjestelyn perusteet ja sen toimivuus</h2>
<div>
Safe Harbour-järjestely on otettu käyttöön <a href="http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32000D0520:FI:HTML">EU-komission päätöksellä 2000/520/EY</a>. Järjestelyn suunnittelu on tehty <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/International_Safe_Harbor_Privacy_Principles">Yhdysvaltain kauppaministeriössä EU-komissiota kuullen</a>. Käytännössä järjestelmä toimii siten, että yritys auditoi toimintansa joko itse tai käyttää ulkopuolista auditoijaa. Tämän jälkeen yritys tekee ilmoituksen Yhdysvaltain kauppakomissiolle (FTC), joka ylläpitää <a href="http://safeharbor.export.gov/list.aspx">listaa järjestelyyn liittyneistä toimijoista</a>. Auditointi ja järjestelmässä pysyminen on uudistettava vuosittain.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Safe Harbor-järjestelyä on kritisoitu sen puutteista. Ilmeisimmät puutteet olivat 1) EU:ssa henkilöön sidotun tiedon käyttöön markkinoinnissa on saatava ko. henkilön suostumus. Yhdysvalloissa sen voi halutessaan kieltää. 2) Alkuperäisessä sopimuksessa ei oltu otettu huomioon sitä, että se koski vain palveluntarjoajaa, jonka kanssa tehtiin sopimus. Alalla on kuitenkin yleistä, että palveluita ostetaan edelleen alihankkijoilta ja noin syntyy tilanteita, joissa alihankkija ei ollutkaan Safe Harbour -sääntelyn piirissä. Nämä aukot tilkittiin <a href="http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32001D0497:FI:NOT">EU:n komission laatimilla mallisopimuslausekkeilla</a>, joita komissio suosittelee käyttämään.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Safe Harbour -järjestelyn valvonnassa on myös ollut vahvasti toivomisen varaa. Tiivistäen näyttää siltä, että FTC on ollut vain tyytyväinen siihen, että järjestely on saatu aikaan ja lepsuillut valvonnassa ja lyönyt perusteettomia "laaduntarkastusleimoja". Myöskään yritysten auditointiraportit eivät ole julkisesti luettavissa. Pidempi analyysini asiasta on OPH:n julkaisemassa <a href="http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/suhde_lakiin_normeihin_ja_perinteeseen/kayttoehdot_lainsaadanto_ja_yksilonsuoja/safe_habor_sopimus">Sosiaaalisen median käyttöehdot opetuksessa -oppaassa.</a> Analyysi perustuu <a href="http://www.galexia.com/public/research/assets/safe_harbor_fact_or_fiction_2008/">Chris Connollyn 2008 tekemään laajaan selvitykseen</a>. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vakoilun mahdollisuuteen on kiinnitetty huomiota myös EU:n parlamentissa. Se tilasi Microsoft Europen entiseltä pääneuvonantajalta <b>Caspar Bowdenilta</b> <a href="http://www.cil.cnrs.fr/CIL/IMG/pdf/cybercrime.pdf">kyberrikollisuuteen keskittyvän selvityksen</a>. Raportissa todetaan: </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
<i>Particular attention should be given to US law that authorizes the surveillance of Cloud data of non-US residents. The EP should ask for further enquiries into the US FISA Amendments Act, the status of the 4th Amendment with respect to NONUSPERS, and the USA PATRIOT Act (especially s.215).</i></div>
<div>
<i><br /></i></div>
<div>
<i>The EP should consider amending the DP Regulation to require prominent warnings to individual data subjects (of vulnerability to political surveillance) before EU Cloud data is exported to US jurisdiction. No data subject should be left unaware if sensitive data about them is exposed to a 3rd country's surveillance apparatus. The existing derogations must be dis-applied for Cloud because of the systemic risk of loss of data sovereignty. The EU should open new negotiations with the US for recognition of a human right to privacy which grants Europeans equal protections in US courts.</i></div>
</div>
<div>
<i><br /></i></div>
<div>
Selvitys on päivätty lokakuussa 2012. Vakoilun mahdollisuus on tuotu EU:n parlamentin tietoon koko lailla painokkaasti jo hyvissä ajoin ennen vakoiluskandaalia.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Myös Microsoftin Office 365 -pilven julkaisutapahtumassa yhtiön Iso-Britannian johtaja Gordon Frazer joutui myöntämään että <a href="http://www.zdnet.com/blog/igeneration/microsoft-admits-patriot-act-can-access-eu-based-cloud-data/11225">Office 365 -pilvessä olevat tiedot eivät ole turvassa USA:n Patriot Act -lain perusteella tehtävältä tiedustelutoiminnalta</a>.</div>
<div>
<br /></div>
<h2>
Safe Harbourilla ratsastaminen markkinointitarkoituksessa</h2>
<div>
Kaikkine puutteineenkin Safe Harbour on huomattavasti parempi kuin ei mitään. Sitä käytetään kuitenkin markkinoinnissa väärin. Sopimus on EU:n ja USA:n välinen ja sen perusteella henkilötietoja voidaan käsitellä jommalla kummalla alueella. Viime aikoina ongelmaksi on noussut se, että palveluita myyvät tahot rauhoittelevat asiakkaiden epäluuloja vetoamalla siihen, että toimittava yritys on mukana Safe Harbour-järjestelyssä. Samaan aikaan todellisessa palvelusopimuksessa kuitenkin lukee usein, että palveluntuottajalla on oikeus käsitellä tietoja missä tahansa maassa missä heillä on toimintaa. Jos tällainen pykälä allekirjoitetaan, se vesittää täysin Safe Harbour -järjestelyn tarjoaman suojan.</div>
<div>
<br /></div>
Yhdysvaltalaisyritysten jälleenmyyjillä on ollut vaikeuksia ymmärtää asiaa suomalaisen asiakkaan kannalta. Kun asiasta kysyy, vastauksena tulee usein vetoaminen Safe Harbouriin ja luettelo erilaisista tietoturvasertifioinneista, jotka yrityksellä on. Vaikka yritys olisi turvallisempi kuin keskimääräinen valtio, ongelma pysyy: henkilötietojen vieminen EU-alueen ulkopuolelle on lain mukaan sallittua vain, "jos kyseisessä maassa taataan tietosuojan riittävä taso" tai jos siihen saadaan asianomaisen henkilön nimenomainen lupa.<br />
<br />
Sopimuksissa myös yleensä määritellään, että palvelun tilaaja, esimerkiksi koulutoimi, on henkilötietojen käsittelijä ja palvelun tarjoaja ainoastaan niiden mekaaninen käsittelijä englanniksi data processor. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilötietojen käsittelyn kaikki juridinen vastuu jää palvelun tilaajalle.<br />
<br />
<h2>
Henkilötietojen käsittelystä ja sopimuksista</h2>
<div>
Pilvipalveluiden käytön yhteydessä on lain mukaan mahdollista viedä henkilötietoja, esimerkiksi nimi, myös tietoturvaltaan heikkotasoisiin maihin, jos käyttäjältä tai tämän huoltajalta saadaan siihen suostumus. Tämä ei ole oppilaitoksissa lainkaan selvää. En ole löytänyt kuin muutaman kaupungin, joiden opetustoimessa käytetään yhdysvaltalaisyritysten pilvipalveluita ja joissa suostumusta olisi kysytty. Pääosin palvelut on otettu käyttöön siten, että ainakin etunimen ja sukunimen yhdistelmä on luovutettu palveluntarjoajalle. Tämä puolestaan on mielestäni henkilötieto. Tulkintaani tukee <a href="http://www.tietosuoja.fi/13807.htm">tietosuojavaltuutetun toimiston päätös siitä, että pelkkä sähköpostiosoitekin on henkilötieto</a>.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Entä jos joku ei halua käyttää moisia palveluita? Yksi mahdollisuus voisi olla se, että käyttöehtojen niin salliessa käyttäjälle luodaan tunnus, joka ei sisällä henkilötietoja. Tällöin syntyy kuitenkin ongelma. miten käyttäjä tunnistetaan arkisessa koulutyössä. Tämäkään ratkaisu ei välttämättä kelpaa kaikkein tiukimmin yksityisyyteen suhtautuville, jotka tietävät esimerkiksi sen, että netinkäyttäjä voidaan <a href="http://www.infoworld.com/d/security/microsoft-researchers-say-anonymized-data-isnt-so-anonymous-185624">tunnistaa melko luotettavasti pelkkien käyttötottumusten ja -tapojen perusteella</a>.</div>
<div>
<br /></div>
<h2>
Riskien arviointi on vaikeaa</h2>
<div>
Tässä vaiheessa on vaikea tietää onko PRISM-ohjelman perusteella tehtävä tiedustelutoiminta niin laajamittaista kuin hurjimmillaan on väitetty. Kun kyse on näinkin merkittävästä ja laajasta asiasta, emme voi luottaa siihen, että totuus tulisi koskaan ilmi. Ihmisillä on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, minkälaista "suojaustasoa" he haluavat Internetissä käyttää ja siitä, mitkä toimijat ovat missäkin määrin luotettavia. Näiden kysymysten pohtiminen tulee olemaan tulevaisuuden työmaa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuten jo aiemmin kirjoitin, on selvää että Yhdysvalloilla on täysi oikeus säätää aivan sellaisia lakeja kuin siellä halutaan. Meidän tehtävämme on nostaa tietomme tasoa ja terävöittää EU:n toimintaa siten, että kansalaisten yksityisyys taataan luotettavammin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
On totta, että mikään tiedustelukoneisto ei voi kytätä kaikkea. Todennäköisesti resurssit kohdennetaan todellisten ilkiöiden metsästämiseen. Omituista on, että julkisuudessa on kuitenkin ollut tarinoita, jotka osoittavat USA:n viranomaisten seuraavan mm. sosiaalista mediaa. <a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/496339/Verkko+vailla+yksityisyytta">Turun Sanomien pääkirjoituksen</a> tarinaan siitä, miten brittimies joutui 12 tunniksi Los Angelesin lentokentän selliin kirjoitettuaan olevansa matkalla "destroy America" on raflaava, mutta ontuva esimerkki, koska Twitter-viestit ovat määritelmällisesti julkisia. Kuka tahansa voi lukea ne ja kyse on ainoastaan maahantuloviranomaisten tulkinnasta.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Saksalaisen <a href="http://www.derwesten.de/wirtschaft/digital/us-beamte-schickten-deutsche-nach-facebook-mails-zurueck-id8041896.html">Jana H:n tarina</a> on sen sijaan omituisempi. Hän oli menossa Yhdysvaltoihin au pairiksi, pikkurahaa vastaan lapsia hoitamaan. Samalla oli tarkoitus osallistua kielikurssille. Maahantulotarkastuksessa kysyttiin maahantulon tarkoitusta ja vastaus "tulossa kielikurssille" herätti toistuvan vastakysymyksen "oletko aivan varma?" Lopulta tytön eteen tuotiin tuloste hänen henkilökohtaisesta Facebook-viestinnästään au-pair -perheen isän kanssa ja maahantulo evättiin laittoman työskentelyn epäilyn perusteella.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vastaavia tapauksia on kosolti. Jos PRISM-järjestelmä on viritetty terrorismin torjumiseksi, mistä nämä teinityttöjen pysäyttäjät saavat tietonsa?</div>
Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-13732530467012599582013-05-20T15:25:00.000+03:002013-05-20T15:48:28.383+03:00On kaupunkeja joissa kaikissa kouluissa itse ylläpidetty Linux-ohutpäätejärjestelmäSuomalaisten VALO- eli vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja hyödyntäviä koulujen <a href="http://goo.gl/maps/BKFiy">kartta</a> täydentyy. Viimeisimmät täydennykset ovat Eurajoen kunnan ja Äänekosken kaupungin koulut. Kyseisissä kunnissa on kunnan tietohallinto rakentanut ja ylläpitää LTSP- eli Linux-ohutpääteympäristöä kaikissa kouluissa alakouluista lukioon.<br />
<br />
Joko näissä kunnissa ollaan poikkeuksellisen lahjakkaita "vaikean" Linux-ylläpidon suhteen tai sitten se ei olekaan niin vaikeaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrvNnT3HmYZDolUe7p2DNGf9sLy81SjhFFjmHLd-oK1XLBfDDxYg8ifbrOec4n42xtauaSd69szRyef4Wk4fY-NQ-3F_XZVo_hX3KKD8hQeHdpY4h2gyDEZQnjiH95AwSz_-v1RsW67mec/s1600/LTSP-koulut_20052013.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrvNnT3HmYZDolUe7p2DNGf9sLy81SjhFFjmHLd-oK1XLBfDDxYg8ifbrOec4n42xtauaSd69szRyef4Wk4fY-NQ-3F_XZVo_hX3KKD8hQeHdpY4h2gyDEZQnjiH95AwSz_-v1RsW67mec/s320/LTSP-koulut_20052013.png" width="247" /></a></div>
<br />
Karttaan voi kuka tahansa lisätä omia tietojaan tai sitten voitte lähettää niitä lisättäväksi minulle. Levittäkää mielellänne <a href="http://goo.gl/maps/BKFiy">linkkiä karttaan</a>.<br />
<br />
Seuraavaksi täytyy ryhdistäytyä ja lisätä Suomen VALO-koulujen tiedot LTSP:n osalta <a href="http://www.ltsp.org/stories/">LTSP:n maailmankarttaan</a>.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-83711309384144084922013-04-22T22:12:00.000+03:002013-04-23T09:36:44.735+03:00VALOa oppimiseen 25.4.: KDE-oppimissovelluksetTämänviikkoinen VALO- eli Vapaa tai Avoimen Lähdekoodin Ohjelma, josta voisi olla hyötyä opetukseen on <a href="http://edu.kde.org/">KDE-oppimisohjelmat</a>.<br />
<br />
Webinaari pidetään osoitteessa <a href="https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss">https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss</a> torstaina 25.04. 2013 kello 14.<br />
<br />
KDE on yksi Linux-käyttöjärjestelmissä käytettävistä työpöytäympäristöistä. KDE:n kehityksessä on ollut viime vuodet tiimi, joka on keskittynyt oppimissovellusten kehittämiseen. Englanninkielinen lista sovelluksista käyttötarkoituksittain ja kouluasteen mukaisesti lajiteltuna on osoitteessa <a href="http://edu.kde.org/applications/">http://edu.kde.org/applications/</a><br />
<br />
Vaikka esittelysivua ei ole käännetty suomen kielelle, suurin osa on lokalisoitu eli kielenkäännös ja sovittaminen Suomen mittajärjestelmään, käytettäviin merkistöihin ja muihin vastaaviin olosuhteisiin on tehty.<br />
<br />
Webinaarissa esitellään sitä, miten sovelluksia on mahdollista käyttää myös Windows-käyttöjärjestelmässä <a href="http://windows.kde.org/">KDE for Windows Initiative:n</a> tekemän työn tuloksena.<br />
<br />
Alimpana tässä kirjoituksessa on esimakuna pari kuvankaappausta KDE:n Edu-sovelluksista.<br />
<br />
<br />
Käytämme webinaareissa Adoben Connect-ohjelmistoa. Lyhyt johdatus Connectin käyttöön: https://www.jyu.fi/itp/connect-ohjeet<br />
<br />
Jos et ole aiemmin käyttänyt Connectia ja haluat olla varmalla pohjalla esim. esittääksesi kysymyksiä, ota yhteyttä!<br />
<br />
Tarvitset osallistumiseen tietokoneen, jonka selaimessa on asennettuna Flash. Äänten kuuntelemiseen tarvitset kaiuttimet tai kuulokkeet. Jos haluat esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun äänelläsi, sankaluurimikrofonin käyttö on suositeltavaa äänen akustisen kierron minimoimiseksi.<br />
<br />
Osallistuminen on maksutonta. Osallistujilta kerätään tietoja seuraavasti:<br />
<br />
<i>AVOn tapahtumaan osallistuvalle henkilölle: Osallistut nyt Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoihin eli AVO2-hankkeen toimintaan. Hanke saa tukea Euroopan sosiaalirahaston Manner-Suomen valtakunnallisesta ohjelmasta. ESR-hankkeissa osa hankkeen kuluista katetaan toteuttajien omalla rahoituksella ja osa laskennallisella rahoituksella. Laskennalliseksi rahoitukseksi lasketaan osallistuminen hankkeen koulutukseen ja kehittämisryhmien työhön. Näiden tietojen keräämistä ja raportointia varten tarvitsemme tiedot osallistumisestasi työnantajalle syntyneistä kustannuksista. Kiitos avustasi!</i><br />
<i><br /></i>
<i>Katso myös henkilörekisteri: http://www.eoppimiskeskus.fi/rekisteriseloste</i><br />
<i><br /></i>
<br />
<h4>
Kalzium</h4>
<div>
Kalzium on sovellus jaksollisen järjestelmän esittämiseen ja opiskelemiseen. Kuvissa jaksollinen järjestelmä van Der Waals-luvun perusteella tarkasteltuna ja butaanin rakennekaava molekyylieditorilla esitettynä.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYIYr5vKrwPRONB36Bkgg-tlQ2qbTdPO4TWu4ggZ8CL29Gor8pfPYotz3Abz0F01vCKmOhyphenhypheniBEy8iMuwNZ3c9SDMpALl2yHHdAFWQysgY3f5zotv1ZdFIKrfxS1gEK4OWuHgKzMIciI38x/s1600/Kalzium_van_der_Waals.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="401" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYIYr5vKrwPRONB36Bkgg-tlQ2qbTdPO4TWu4ggZ8CL29Gor8pfPYotz3Abz0F01vCKmOhyphenhypheniBEy8iMuwNZ3c9SDMpALl2yHHdAFWQysgY3f5zotv1ZdFIKrfxS1gEK4OWuHgKzMIciI38x/s640/Kalzium_van_der_Waals.png" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiTw18Kuq6A_h6FSDBO625fUIYGOH1Of7xr_JL8Vdg8zZ0PAr0ZybCOCUtuLz2ZgRYvoZyL-MtOMvOLj4yDTKElDPlMnEKtCQ2wx-xQtNcE4Hq_ZnLtHTEO26qlBwehTIU_DUPsPGmPD9P/s1600/Butaani_Kalzium.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="403" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiTw18Kuq6A_h6FSDBO625fUIYGOH1Of7xr_JL8Vdg8zZ0PAr0ZybCOCUtuLz2ZgRYvoZyL-MtOMvOLj4yDTKElDPlMnEKtCQ2wx-xQtNcE4Hq_ZnLtHTEO26qlBwehTIU_DUPsPGmPD9P/s640/Butaani_Kalzium.png" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<br />
<h4>
KGeography</h4>
Kgeography on sovellus eri maiden ja pääkaupunkien sijainnin opetteluun.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjffOF5bs-y036WUVkNRsKAObZxax0dwi3mE2W1Z-JmzRxyHUPULyBruMM01KgERh6vIOn-wvahwLsiM11zHYyd6CUAFaGv6XQZfwsatTV8hpB9RPeEbfeRPYoErrWl5IbzWHIq8R9LtwNG/s1600/KGeography.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="450" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjffOF5bs-y036WUVkNRsKAObZxax0dwi3mE2W1Z-JmzRxyHUPULyBruMM01KgERh6vIOn-wvahwLsiM11zHYyd6CUAFaGv6XQZfwsatTV8hpB9RPeEbfeRPYoErrWl5IbzWHIq8R9LtwNG/s640/KGeography.png" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<h4>
Khangman</h4>
<div>
KHangman on vanha kunnon hirsipuu-peli, jossa arvataan sanoja. Kieliä ja vaikeustasoja on valittavana useita.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizhByb4FWU6OjOr5DrijLafG0E16VkG3B_Jh_gfCuU9fjliwwiQBPf-HMSR9Z72n61F1H00tfb8npJNnihYbqNkpqE_29iOF0mpSuoWQ9uYvZ5cY1cahQ2u-788EF8pVHRPaQXj3vFeJEJ/s1600/Khangman.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="446" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizhByb4FWU6OjOr5DrijLafG0E16VkG3B_Jh_gfCuU9fjliwwiQBPf-HMSR9Z72n61F1H00tfb8npJNnihYbqNkpqE_29iOF0mpSuoWQ9uYvZ5cY1cahQ2u-788EF8pVHRPaQXj3vFeJEJ/s640/Khangman.png" width="640" /></a></div>
<br />
<br />Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-90126852245306099682013-04-11T00:26:00.000+03:002013-11-28T21:53:50.820+02:00Webinaarisarja VALOa oppimiseenHankkeeltamme on kysytty voisiko järjestää koulutusta, joka esittelisi erilaisia oppimiseen ja opetukseen sopivia VALO- vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia.<br />
<br />
Totta kai! Järjestämme loppukevään webinaarin joka torstai kello 14-16.<br />
<br />
<b>Tulevat webinaarit:</b><br />
<br />
<a href="http://educoss.blogspot.fi/2013/04/valoa-oppimiseen-254-kde.html">25.4. käsittelemme KDE-Edu -ohjelmistoja ja niiden käyttöä Windows-käyttöjärjestelmässä.</a><br />
<br />
2.5. pidämme poikkeuksellisesti välipäivän.<br />
<br />
16.5. webinaari siirtyy 23.5.. Aihe: Ohutpääteympäristö itse tehden vai palveluna hankkien? Kokemuksia kummastakin.<br />
<br />
Osoite on aina <a href="https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss">https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss</a><br />
<br />
Käytämme webinaareissa Adoben Connect-ohjelmistoa. Lyhyt johdatus Connectin käyttöön: <a href="https://www.jyu.fi/itp/connect-ohjeet">https://www.jyu.fi/itp/connect-ohjeet</a><br />
<br />
Jos et ole aiemmin käyttänyt Connectia ja haluat olla varmalla pohjalla esim. esittääksesi kysymyksiä, ota yhteyttä!<br />
<br />
Aloitamme to 18.4. kello 14 pohtimalla avoimen lähdekoodin oppimisympäristöjä (LMS), kuten Moodle, aTutor, OLAT jne. Mitä kaikkea on olemassa? Mitä toiminnallisuuksia niissä on? Ketkä niitä käyttävät? Mihin muihin ohjelmistoihin ja järjestelmiin ne integroituvat?<br />
<br />
Käsittelemme myös olennaista kysymystä: jos nämä perinteiset LMS-ohjelmistot ovat jo vanhanaikaisia, mikä niissä on vialla? Mitä pitäisi muuttaa?<br />
<br />
<i>Edit: Tallenne oppimisympäristöjä käsittelevästä jaksosta katsottavissa: <a href="https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/_a911367810">https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/_a911367810</a></i><br />
<br />
ITK 2013-tapahtumassa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä seuraavilla kerroilla käsitellään. Tule näyttelyosastolle COSSin osastolle numero 313 kertomaan mitä haluaisit käsittelyyn. Kysy Eliasta. Asiasta voi luonnollisesti jättää kommentin tähän blogiin tai lähettää sähköpostia elias.aarnio@innopark.fi.<br />
<br />
<br />
Tarvitset osallistumiseen tietokoneen, jonka selaimessa on asennettuna Flash. Äänten kuuntelemiseen tarvitset kaiuttimet tai kuulokkeet. Jos haluat esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun äänelläsi, sankaluurimikrofonin käyttö on suositeltavaa äänen akustisen kierron minimoimiseksi.<br />
<br />
Osallistuminen on maksutonta. Osallistujilta kerätään tietoja seuraavasti:<br />
<br />
<i>AVOn tapahtumaan osallistuvalle henkilölle: Osallistut nyt Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoihin eli AVO2-hankkeen toimintaan. Hanke saa tukea Euroopan sosiaalirahaston Manner-Suomen valtakunnallisesta ohjelmasta. ESR-hankkeissa osa hankkeen kuluista katetaan toteuttajien omalla rahoituksella ja osa laskennallisella rahoituksella. Laskennalliseksi rahoitukseksi lasketaan osallistuminen hankkeen koulutukseen ja kehittämisryhmien työhön. Näiden tietojen keräämistä ja raportointia varten tarvitsemme tiedot osallistumisestasi työnantajalle syntyneistä kustannuksista. Kiitos avustasi!</i><br />
<i><br /></i>
<i>Katso myös henkilörekisteri: http://www.eoppimiskeskus.fi/rekisteriseloste</i><br />
<br />
<br />
<br />Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-7455747485466783882013-03-12T08:58:00.002+02:002013-03-12T08:58:46.967+02:00Webinaari: Avoin kirjasto 2013Avoin kirjasto 2013 -projekti on Joensuun seutukirjaston hanke, jossa tutkitaan eri avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmien soveltuvuutta käyttöön ja otetaan paras käyttöön koko seutukirjastolle.<br />
<br />
Pidämme verkkoseminaarin eli webinaarin hankkeen saavutuksista <b>tiistaina 19.3. kello 10:00</b>. Varaamme aikaa webinariin ja keskusteluihin 1,5 tuntia. Jos valmista tulee aiemmin, lopetamme aiemmin.<br />
<br />
Tule mukaan kuulemaan miksi Joensuussa on päädytty avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän testaamiseen ja käyttöön. Projektista kertomassa ovat Ari Mäkiranta ja Olli-Antti Kivilahti Joensuusta.<br />
<br />
Tällä hetkellä projektissa tehdään jo Evergreen-käyttöönottoa.<br />
<br />
Taustatietoa hankkeen vaiheista:<br />
<br />
Alkuvaiheen dokumentit <a href="http://wiki.kirjastot.fi/index.php?title=Avoin_kirjasto_2013">http://wiki.kirjastot.fi/index.php?title=Avoin_kirjasto_2013</a><br />
Viimeisimmät tiedot löytyvät hankkeen omasta wikist<br />
<br />
Webinaarin suunnittelumuistio: http://muistio.tieke.fi/RQsBUVQuGU<br />
<br />
Missä: Internet, <a href="http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/avo2">http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/avo2</a><br />
<br />
Tarvitset osallistumiseen tietokoneen, jonka selaimessa on asennettuna Flash. Äänten kuuntelemiseen tarvitset kaiuttimet tai kuulokkeet. Jos haluat esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun äänelläsi, sankaluurimikrofonin käyttö on suositeltavaa äänen akustisen kierron minimoimiseksi.<br />
<br />
Osallistuminen on maksutonta. Osallistujilta kerätään tietoja seuraavasti:<br />
<br />
<br />
<i>AVOn tapahtumaan osallistuvalle henkilölle: Osallistut nyt Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoihin eli AVO2-hankkeen toimintaan. Hanke saa tukea Euroopan sosiaalirahaston Manner-Suomen valtakunnallisesta ohjelmasta. ESR-hankkeissa osa hankkeen kuluista katetaan toteuttajien omalla rahoituksella ja osa laskennallisella rahoituksella. Laskennalliseksi rahoitukseksi lasketaan osallistuminen hankkeen koulutukseen ja kehittämisryhmien työhön. Näiden tietojen keräämistä ja raportointia varten tarvitsemme tiedot osallistumisestasi työnantajalle syntyneistä kustannuksista. Kiitos avustasi!</i><br />
<i><br /></i>
<i>Katso myös henkilörekisteri: http://www.eoppimiskeskus.fi/rekisteriseloste</i><br />
<br />
<br />
<br />Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-12617325439253981052013-02-07T19:52:00.003+02:002013-02-07T19:52:58.344+02:00Näin HP vääristelee Linux-käyttöönoton kustannuksiaLinux-käyttöjärjestelmän käyttäminen on vakiintuneen kaupankäynnin kaavan kannalta ikävä siksi, että se poistaa tulovirran sekä koneen mukana toimitettavan käyttöjärjestelmän toimittajalta (useimmiten Microsoft), pienentää PC-raudan myyjien volyymiä kun Linux ei ole niin resurssisyöppö kuin kilpailijansa ja lisäksi pienentää vielä ohjelmistokauppaa kun siinä pannahisen Linuxissa tuppaa olemaan ilmaisena valmiina monta sellaista ohjelmaa, joista yleensä maksetaan.<br />
<br />
Tätä vasten ei ole ihme, että laajamittaisen Linux-käyttöönoton tehneen Münchenin kaupungin edustajat ovat joutuneet <a href="http://www.h-online.com/open/news/item/City-of-Munich-disagrees-with-HP-s-Linux-migration-study-1797232.html">toteamaan julkisuuteen</a>, että heidän toiminnastaan Hewlett Packardin teettämä tutkimus on harhaanjohtava ja valheellinen. Totuus on se, että Münchenin Linux-käyttöönotto on ollut menestys. Menestys on siinä määrin suuri että suljetun rintaman toimijat katsovat aiheelliseksi dissata toimintaa.<br />
<br />
Siinä se. Onhan se nyt ikävää jos joku keikuttaa venettä veronmaksajan eduksi.<br />
<br />Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-41938359693384057412013-01-31T17:06:00.001+02:002013-01-31T17:11:26.095+02:00Avoin Dream-alusta mahdollistaa oman oppimisalustan kokoamisenKauniaisten suomenkielisessä koulutoimessa on suunniteltu pitkään koulujen tietotekniikkaa oppimisen ehdoilla. Siellä käytetään kattokäsitettä Unelmakoulu koulusta, jossa oppijan tarpeet on asetettu keskiöön ja kaikki pyritään muokata palvelemaan oppimista maksimaalisesti.<br />
<br />
Tietoteknisesti olemme kuulleet Kauniaisista VALO- eli vapaiden ja avointen ohjelmistojen hyödyntämisuutisia ennenkin. Kouluissa käytetään paljon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Muun muassa Linux-ohutpäätteitä on käytetty siellä menestyksekkäästi jo vuosia. Toimintamallin seurauksia on tutkittu riippumattomien VTT:n asiantuntijoiden toimesta. Raportin mukaan kustannustaso on laskenut 40% ja ympäristökuormitus 50% aikaisempaan tasoon verrattuna. Kauniaisten koulutoimen osa alkaa <a href="http://www.vtt.fi/inf/pdf/symposiums/2011/S271.pdf">raportin sivulta 269</a>.<br />
<br />
Pelkät tietokoneet, läppärit, kannettavat päätelaitteet, täppärit - mitkä tahansa laitteet eivät kuitenkaan ole mitään jos ei ole mitä tehdä niillä. Tarvitaan palveluita, joita niillä käytetään. Palveluilla tarkoitan tässä mitä tahansa tietoteknistä "tapahtumista", joka ei tapahdu käyttäjän laitteessa itsessään: sähköpostia, verkkotallennusta, kalenteria, koulun sähköisiä tiedotuskanavia, sähköisiä oppimateriaaleja ja näihin kaikkiin kirjautumista.<br />
<br />
Kauniaisten tehotiimi on luonut yhteiskunnan, lähinnä Opetushallituksen avustuksella Dream-alustan, jonka ideana on se, että siihen voidaan liittää erilaisia eri puolilla Internetiä olevia palveluita, nykysloganin mukaisia pilvipalveluita, helposti yhdeksi kokonaisuudeksi. Alusta tarjoaa kirjautumispalvelun käyttäjien tunnistautumiseen ja perusrungon, johon erilaisia palasia voidaan liittää.<br />
<br />
Dream-alusta itsessään on avointa lähdekoodia. Palveluiden liittämistä varten on olemassa rajapintakuvaukset. Palveluiden ei tarvitse olla avoimella lähdekoodilla tuotettuja - riittää kunhan niihin saadaan rakennettua rajapinta.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Miksi Dream-alusta on kova juttu? Siksi, että se on suunniteltu koululaisen käytettävän näköiseksi, mahdollistaa saman ympäristön käyttämisen niin koulussa kuin kotona, hyvin monenlaisilla laitteilla, oikeastaan millä tahansa, jossa on selain. Lisäksi käyttäjä voi kustomoida alustan ulkoasua haluamakseen yksinkertaisesti raahaamalla niitä työpöydälleen. Kokonaisuus jotain aivan muuta kuin mitä tällä hetkellä saa mistään muualta yhdeltä toimittajalta edes isolla rahalla.<br />
<br />
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/hhRiCT2Mfv4?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe>Kauniaisissa alustaan on liitetty mm. Google Apps for Education -paketin palvelut, jotka tuovat toimisto-ohjelmistojen toiminnallisuudet ryhmätyömahdollisuuksineen, sähköiset oppimateriaalit, tietoja koulun veden- ja lämmönkulutuksesta jne. Katso oheinen Allan Schneitzin tekemä demo siitä, miten uusi käyttäjä ottaa Dream-alustatilinsä käyttöön.<br />
<br />
Tietojeni mukaan alustan ympärille ollaan keräämässä palveluntarjoajien joukkoa, joka tarjoaa Dream-alustaa käyttäville kouluille sovelluksia suoraan sovelluskaupasta. Odotamme mielenkiinnolla mitä tästä seuraa.<br />
<br />
Tutustukaa, lukekaa, kysykää ja käyttäkää. Tämä on yksinkertaisesti kovin Open Source-juttu koulumaailmassa sitten Linux-ohutpäätteiden.<br />
<br />
Katso myös tamperelaisen <a href="http://haltu.fi/">Haltu Oy</a>:n tekemän alustan Dream-alustan <a href="http://dream.readthedocs.org/en/latest/">rajapintakuvaukset</a> ja <a href="https://bitbucket.org/haltu/">lähdekoodit</a>.<br />
<br />
Lisätietoja Unelmakoulu-konseptista: <a href="http://unelmakoulu.net/">http://unelmakoulu.net/</a><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-13271537173506015232012-11-26T14:59:00.001+02:002012-11-26T14:59:20.592+02:00Sadas Viikon Valo julkaistu<b id="internal-source-marker_0.03175503923557699" style="font-weight: normal;"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Erilaisia Vapaita ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmia (tästä lyhenne VALO) esittelevä sivusto <a href="http://viikonvalo.fi/">Viikon Valo</a> on julkaissut <a href="http://viikonvalo.fi/Viikon_VALO">sadannen artikkelinsa</a>. Sivuston tarkoitus on lisätä VALO-ohjelmistojen tunnettuutta esittelemällä joka viikko yksi ohjelma. Esittelyissä on tullut esiin varmasti monelle kokeneemmallekin VALO-käyttäjälle uusia ohjelmistoja ja artikkelikokoelmasta onkin muodostunut melkoinen tietopaketti .</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sadas artikkeli esittelee sivuston itsensä. Vaikka kyse ei olekaan ohjelmistosta, tämä oman hännän nostaminen on suotavaa. Onnittelemme Internet-ajassa teini-iän ohittanutta sivustoa!</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Viikon Valo-sivuston takana oleva Petri Salmela kertoo sivuston alkuvaiheista seuraavasti:</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">- Kun KDE-kehittäjien maailmankonferenssi Akademy pidettiin Tampereella vuonna 2010, sen yhteydessä pidettiin palaveri, jossa mietittiin VALO-ohjelmistojen käytön edistämistä Suomessa. Ideoiden työstämistä jatkettiin myöhemmin samana vuonna Finnhack-tapahtumassa. Minulla oli herännyt idea Viikon Valo-formaatista ja lähetin ideani kommentoitavaksi. Sitä pidettiin hyvänä mutta varsinaiseen toteuttamiseen ei ryhtynyt kukaan. Aloin sitten toteuttaa sitä itse, Salmela muistelee.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Parasta Viikon Valoa tehdessä on Salmelan mukaan ollut se, että kun on ollut motiivi etsiä ja kokeilla erilaisia ohjelmistoja, niitä on sitten löytynyt ja yllättävän hyviäkin ja hyödyllisiin tarkoituksiin. Hankalinta on ollut sitoutumisen mukanaan tuoma riesa: deadline. </span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">- Kun lauantai koittaa ei välttämättä ole vielä mitään valmiina. Aina on kuitenkin ollut halu julkaista jotain aikataulun mukaisesti. Se että <a href="http://l-a.fi/Etusivu">Linux-Aktivaattori ry:n</a> puheenjohtaja Tapio Lehtonen on myös osallistunut tekemiseen on auttanut paljon, Salmela kiittelee.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Salmelalta tulee myös mielenkiintoinen, poikkeava näkökulma niin yleiseen puheeseen yhteistyön puutteesta erilaisissa projekteissa. Siitä huolimatta että luulisi VALO-ohjelmista viestimisen olevan mitä yhteisöllisintä puuhaa, Salmelan näkökulma on päinvastainen:</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">- Ohjelmistoprojekteissa on usein vain muutama aktiivi ja loput ovat mukana hengailijoita, jotka eivät tee tai uskalla tehdä juuri mitään. Mielestäni on parempi, että tekee vain ja käyttää energiansa luomiseen ja tekemiseen kuin vajaatehoisen ryhmän johtamiseen. Samalla kokonaisuudesta tulee oman näköinen, Salmela pohtii.</span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> 100. Viikon Valo nostaa myös esiin sen, että julkaisulisenssi CC BY SA mahdollistaa Viikon Valo-sarjassa julkaistujen sisältöjen julkaisemisen myös muualla kunhan lisenssi säilytetään samana. Viikon Valo haluaa näin rohkaista levittämään VALOa kansalle.</span></b>Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-76603649687704224352012-10-10T13:06:00.004+03:002012-10-10T13:07:49.738+03:00Mitä keskuskauppakamari on avaamassa ja miten?<br />
Kollaboratiivisella tavalla tuotetulla ruotsinkielen oppikirjallaan mainetta niittänyt Senja Larsen on ottanut sama lääkkeet käyttöön työssään Keskuskauppakamarin viestintäjohtajana. Nyt on ymmärtääkseni tarkoitus <a href="http://kauppakamari.fi/2012/10/10/yrityksen-perustajan-oppaan-lisenssi-avoimeksi/">lisensoida Yrityksen perustajan opas avoimella lisenssillä ja ulkoistaa sen jatkokehityksen kustannukset</a>. <br />
<br />
Tavoite on hyvä, mutta Larsenin blogauksessa on muutamia asioita, jotka antavat aiheen olettaa että kaikkea olennaista ei ole ymmärretty. Tämän blogauksen tarkoitus on veljellisen naljailun avulla auttaa Keskuskauppakamaria eteenpäin tässä hankkeessa.<br />
<br />
<h2>
Jos lisensoit avoimella lisenssillä, et voi valita yhteistyökumppania yksinoikeudella</h2>
<div>
Pahin ongelma Kauppakamarin blogahduksessa on se, että siinä julistetaan "tarjouskilpailu", jossa haetaan tahoa, joka haluaisi tarjota alustan Yrityksen perustajan oppaan jatkokehitykselle. Tarkoitus on ilmeisesti valita paras ilmoittautuneista ehdokkaista.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tämä menettelytapa on mahdollinen mutta hölmö. Se on sitä siksi, että jos kyseisen oppaan materiaali julkaistaan jollain avoimella sisältölisenssillä, kuten blogin yhteydessä kuvassa esiintyvällä Creative Commons -lisenssillä, yhteistyökumppania ei voi tällä tavoin valita yksinoikeudella. Jos luette Creative Commons-lisenssin tekstin tarkkaan, huomaatte, että lisenssin tarkoittamat oikeudet annetaan kenelle tahansa käyttäjälle (licensee). Näitä käyttäjiä ei vain voi valita: joukon muodostaa kaikki käyttäjät, jotka materiaalin saavat käsiinsä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Muutamia käytännön esimerkkejä mitä avoimesta lisensoinnista seuraa:</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<ul>
<li>Kuka tahansa saa tehdä teoksesta uuden version, johdannaisteoksen jos sitä ei ole kielletty lisenssissä. Pääosin ei ole. Minä esimerkiksi voisin halutessani kirjoittaa kokonaisuuteen uuden esipuheen, poistaa sieltä minua ärsyttävät osat ja julkaista tämän kokonaisuuden.</li>
<li>Jos kaupallista käyttöä ei ole kielletty voin vieläpä myydä tätä tekemääni johdannaisteosta. On tietysti eri asia maksaako siitä kukaan mitään jos se alkuperäinen on saatavana vastikkeetta netistä. Avoimeen lisensointiin kuuluu sekin periaate, että aineisto on vastikkeetta käytettävissä.</li>
</ul>
<div>
Kauppakamari ei siis voi valita yhtä toteuttajaa pelkästään. Kaikilla halukkailla on oikeus niin halutessaan lähteä kisaamaan Kauppakamarin valitseman toteuttajan kanssa. Lisäksi Kauppakamari ei voi näille enää asettaa mitään toimintaraameja.</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<h2>
Tuotantotapa ja teknologinen avoimuus</h2>
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14px; line-height: 18px;">Blogissa todetaan: "</span></span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 18px;">Yrityksen perustajan opas on tuotettu Indesign-ohjelmalla ja siihen liittyy Powerpoint-opetusmateriaali, jossa käsitellään keskeisimmät tietoalueet ja jossa on teemoihin liittyviä opetusideoita ja tehtäviä."</span><br />
<span style="background-color: white; color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 18px;"><br /></span>
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14px; line-height: 18px;">Oletan, että oppaan tekstiä ja muuta sisältöä ei ole tuotettu Indesign-ohjelmalla. Indesign on sivuntaitto-ohjelma. Sillä tehdään layoutia, suomeksi sivuntaittoa. Avoimen kehityksen kannalta olennaista on se, että tekstissä on mainittu Indesignin ohella toinen suljettu ohjelmisto, Powerpoint, joka puolestaan on esitysgrafiikkaohjelmisto. Todennäköisin työn vuo varsinaisen painetun oppaan kohdalla on se, että oppaan teksti on kirjoitettu asiantuntijoiden ryhmätyönä tekstinkäsittelyohjelmalla. Kun se on valmistunut, taittaja on taittanut sen painokuntoon.</span></span><br />
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14px; line-height: 18px;"><br /></span></span>
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14px; line-height: 18px;">Jos jatkossa halutaan joukkoistaa prosessia, kirjoittajat ja ideanikkarit pitää päästää siihen tekstinkäsittelyä vastaavaan vaiheeseen. Tarvitaan alusta, jossa</span></span><br />
<br />
<br />
<ol>
<li><span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14px; line-height: 18px;">On versionhallinta ja muutokset ovat kumottavissa.</span></span></li>
<li><span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14px; line-height: 18px;">Tieto tallennetaan palveluun, joka on mielellään selaimella käytettävissä mahdollisimman monella eri käyttöjärjestelmällä. Tässä ei parane ajatella niin, että kaikillahan se windows on ja IE selaimena. Voin salaisuutena kertoa, että "kaikilla" ei ole koskaan ollutkaan ja yhä vähemmällä tulee olemaan.</span></span></li>
<li><span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14px; line-height: 18px;">on vientitoiminto, josta tieto saadaan esimerkiksi paperijulkaisua varten helposti julkaistavaan kuntoon.</span></span></li>
</ol>
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 18px;"><br /></span>
<h2>
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 18px;">Viisastelijan kaksi neuvoa ratkaisuksi</span></h2>
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 18px;">Tartuin tähän aiheeseen nopeasti siksi, että minulle ominaisen nipottamisen ja besserwisserismin lisäksi minulla on oikeasti tarjota ongelmaan ratkaisu, vieläpä kaksikin. Olettaen, että Kauppakamari todella haluaa julkaista oppaan avoimella lisenssillä ja joukkoistaa tuotannon, ehdotan seuraavaa:</span><br />
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 18px;"><br /></span>
<br />
<ol>
<li><span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: 14px; line-height: 18px;">Booktype-ohjelmisto. Vapaiden ja avointen ohjelmistojen käyttöohjeita lokalisoiva ja kirjoittava Flossmanuals -hanke käyttää sitä. Jos fiilis ja henki on sopiva, tuupatkaa materiaali sinne: <a href="http://fi.flossmanuals.net/">http://fi.flossmanuals.net/</a></span></span></li>
<li><span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Teknisempi vaihtoehto on tehdä kuten hankkeessa, jossa vapaaehtoinen ryhmä kirjoittaa <a href="https://github.com/villoks/Rahankerayslaki">Github-palvelussa ehdotusta uudeksi rahankeräyslaiksi</a>.</span></li>
</ol>
<div>
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Muitakin toimintamalleja saattaa olla - tässä keskustelun avaukseksi pari helppoa ratkaisua.</span></div>
<div>
<span style="color: #333333; font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span></div>
Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-90579403118429631242012-04-23T16:19:00.003+03:002012-04-23T16:27:29.565+03:00LTSP-yhteisön työpaja Töysässä 2.5. 2012Perinteinen vuosittainen LTSP-työpaja pidetään tänä vuonna Töysässä. <a href="http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Ty%C3%B6paja_2012">Tarkempi sisältö ja ilmoittautumisohjeet työpajan wiki-sivulla</a>.<br /><br />Työpaja on itse tekemiseen osallistumisen periaatteella toimiva ja käytännönläheinen. Mikään ei voita toisten paikan päällä näkemistä, yhdessä tekemistä ja ajatusten vaihtoa.<br /><br />Työpajan vetää Asmo Koskinen.<br /><br />LTSP tulee sanoista Linux Terminal Server Project. Tekniikka mahdollistaa oman päätepalvelinjärjestelmän rakentamisen edullisesti omaan oppilaitokseen tai organisaatioon. Lisätietoja joko <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/LTSP">Wikipedian LTSP-artikkelista</a> - mieluummin kuitenkin paikan päälle Töysään saapumalla.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-65914356598102033602012-04-10T15:25:00.006+03:002012-04-11T08:56:26.005+03:00Webinar on the Linux terminal serverThere is a national Linux thin client project in Greece. It covers 250 schools in Greece. Some of them are shown <a href="http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&hl=el&msa=0&msid=110322056715625861481.0004948b9931c4181a66d&z=7">on this map</a>.<br /><br />Join us to a webinar on Wednesday 11th of April, 10:00 AM Greek (and Finnish) time to discuss the matter. Greece and Finland are UTC +3 hours during summer daylight saving time. Yannis Siahos and Alkis Georgopoulos will tell us about their project and answer our questions. <br /><br />The address is <a href="https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss">https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss</a> Use "Enter as guest" login option. The name you choose when logging in will be shown to other users and will be visible in the recording.<br /><br />Listening to the webinar requires only a computer with an Internet connection. The sound quality will be better if you can use a head set.<br /><br />The planning document of the webinar <a href="https://docs.google.com/document/d/1JIRk9QG_QZR-kKpKw7rWUi8soIae2tr9ltXYUDkvM94/edit">is here</a>.<br /><br />I case of questions I will be available on IRC channel #ltsp at Freenode network.<br /><br />Welcome!Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-82223653062246759202012-04-10T09:25:00.006+03:002012-04-11T08:58:41.095+03:00Webinaari Kreikan keskitetystä Linux-ohutpäätetoteutuksesta 11.04. kello 10<a href="http://educoss.blogspot.com/2012/03/kreikassa-mennaan-kovaa-linux.html">Blogasin aiemmin siitä</a>, miten Kreikassa on erittäin mielenkiintoinen keskitetty Linux-päätejärjestelmätoteutus. Se palvelee 250 koulua. Keskiviikkona 11.4. 2012 kuulemme miten homma on toteutettu ja mitä se on syönyt. <br /><br />Vieraina hankkeen isä Yannis Siahos ja LTSP-ylläpitäjille tuttu kehittäjä Alkis Georgopoulos.<br /><br />Webinaarin suunnitteluasiakirja <a href="https://docs.google.com/document/d/1JIRk9QG_QZR-kKpKw7rWUi8soIae2tr9ltXYUDkvM94/edit">on täällä</a>. Käsiteltävät asiat näkyvät sieltä.<br /><br />Webinaari pidetään englanniksi. Tervetuloa!<br /><br />Osoite on <a href="https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss">https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss</a> Käytä "Enter as s Guest"-kirjautumisvaihtoehtoa. Valitsemasi nimi näkyy muille webinaarin osallistujille ja se näkyy myös webinaarista tehtävässä tallenteessa.<br /><br />Webinaari on maksuton. Osallistujatiedot kerätään.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-91745169874837644672012-03-19T14:05:00.005+02:002012-03-19T16:28:56.107+02:00Kreikassa mennään kovaa Linux-ohutpäätteiden kanssaIskeydyin pienen tauon jälkeen seuraamaan Linux Terminal Server Projectin IRC-kanavaa #ltsp. Yksi kanavan vakioporukasta on kreikkalainen Alkis Georgopoulos. Hän on yksi LTSP:n pääkehittäjistä.<br /><br />Perjantaina kanavalle iskeytyi uusi henkilö, tällä kertaa saksalainen. Esittäytymisten ohella kysyin Alkisilta kuinka monta koulua hänellä on ylläpidettävään. Vastaus tyrmistytti minut: noin 250. En sen jälkeen edes tajunnut kysyä paljonko niissä on yhteensä päätteitä. Koitan jossain vaiheessa haastatella häntä ja kysellä tarkemmin.<br /><br />Reilut sata näistä kouluista on <a href="http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&hl=el&msa=0&msid=110322056715625861481.0004948b9931c4181a66d&z=7">tällä Google-kartalla</a>. <a href="http://ts.sch.gr/ellak">Projektin kreikankieliset sivut</a>.<br /><br />Täydennys 16:26: Alkis kertoi, että kouluissa on keskimäärin 12 päätettä. Niistä puolet on ohutpäätteitä ja toinen puoli "paksuja" eli Fat Clienteja. Päätteiden kokonaismäärä on siis noin 3000.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-59169443336759096782012-02-20T14:12:00.006+02:002012-02-20T15:21:40.109+02:00LibreOfficen Windows-versio nyt MSI-asennuspakettinaLibreOfficen <a href="http://fi.libreoffice.org/home/tiedotteet/2012-02-14/">uusimman 3.5-version myötä</a> Windows-jakelupaketit ovat MSI-jakelupaketteja. Tämä on olennainen muutos niiden organisaatioiden kannalta, jotka ovat aiemminkin harkinneet LibreOfficen käyttöönottoa, mutta huomanneet, että keskitetty jakelu on hankalaa. OpenOffice.org-ohjelmistoa on jaeltu aiemminkin MSI-paketteina, joten mistään mullistavasta uutuudesta ei ole sinänsä kyse niille, jotka ovat tyytyväisiä mihin tahansa vapaaseen toimisto-ohjelmistopakettiin.<br /><br />MSI-paketit ovat tärkeitä siksi, että ne helpottavat keskitettyä jakelua esimerkiksi Microsoftin Active Directory-järjestelmän avulla.<br /><br />Niille, jotka haluavat kustomoida asennuspaketteja keskitettyä jakelua varten esimerkiksi oletustallennusmuotojen ja -tallennuspaikkojen osalta on hyviä ohjeita verkossa. <a href="http://webgnuru.com/networking/libreoffice_msi.php">Webnguru-sivustolla on yksi hyvä ohje</a>. <br /><br />Muista uudistuksista mainittakoon tuki MS Visio-ohjelmiston piirroksille.<br /><br />LibreOffice on OpinOffice.org-ohjelmistosta haarautettu (fork) toimisto-ohjelmisto. Sitä hallinnoiva Document Foundation perustettiin kun kehittäjäyhteisö koki yhteistyön hankaloiduttua Oraclen ostettua OpenOffice.org:in tuotemerkkiä ja oikeuksia hallinnoivan Sun Microsystems:in. <br /><br />Tapahtumat ovat hyvä esimerkki siitä, miten avoimen lähdekoodin maailma eroaa suljettujen ohjelmistojen maailmasta. Vaikka yksi yhtiö omistaa tuotemerkin OpenOffice.org oikeudet, ohjelmistotuotteen lähdekoodia saa käyttää myös siten, että jakelee jotakuinkin samanlaista ohjelmistoa toisen nimisenä. Avoimen lähdekoodin päällä ei voi istua arrogantisti tekemättä mitään tai kuuntelematta käyttäjiä.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-57544217069021194592011-12-09T15:29:00.005+02:002011-12-09T15:38:16.114+02:00Vuoden Linux-tekijä -webinaarin tallenne katsottavanaEilen 8.12. pidetyn Educoss-webinaarin, <a href="http://educoss.blogspot.com/2011/11/webinaari-0812-vuoden-linux-tekija.html">Vuoden Linux-tekijä Jukka Ehto kertoo: virtualisoinnista tehoja työasemapalveluihin</a> <a href="http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/p5yhm8a4uo4/">tallenne on nyt verkossa katsottavana.</a><br /><br />Vielä kerran Jukka Ehdolle onnittelut vuoden Linux-tekijä -arvonimestä ja Jukalle ja Tuomas Levoniemelle auvoisasta webinaariseurasta!Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-47772627756323049482011-11-18T08:41:00.006+02:002011-11-18T11:36:18.038+02:00Webinaari 08.12. : Vuoden Linux-tekijä Jukka Ehto kertoo: virtualisoinnista tehoja työasemapalveluihinKankaanpään kaupungin tietohallintopäällikkö DI Jukka Ehto sai syyskuussa <a href="http://www.flug.fi/linux-tekija">vuoden 2011 Linux-tekijä -arvonimen</a>. <a href="http://www.flug.fi/">Suomen Linux-käyttäjien yhdistys FLUG ry</a> perustelee valintaa Ehdon laajamittaisella Linux- ja avoimen lähdekoodin teknologioiden hyödyntämisellä kaupungin työasemapalveluiden tehostamisessa. Tiivistetysti sanoen Kankaanpäässä on virtualisoitu suurin osa käytössä olevista työasemista Red Hat Linux-pohjaiselle palvelualustalle. Virtualisointi tarkoittaa sitä, että työasemissa itsessään ei enää ajeta käyttöjärjestelmiä tai sovelluksia vaan ne ajetaan keskuspalvelimella. Tästä koituu selkeitä etuja kuten helpompi, keskitetty ylläpito, luotettavampi toiminta ja rutkasti pienempi sähkölasku. <br /><br />Tule torstaina 8.12. kello 14:30 verkkoseminaariin eli webinaariin mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, mitä ja miksi on tehty ja miksi se on hieno asia ja tulevaisuudessa yhä yleisempi toimintamalli. Tarvitset osallistumiseen nopeahkon, mielellään kiinteän Internet-yhteyden, Flash-lisäosalla varustetun selainohjelman ja sankaluuri- eli headset-kuulokkeet tai kaiuttimet. Erityisesti jos aiot esittää kysymyksiä omalla äänelläsi, hanki sankaluuri. Akustisen kierron kuunteleminen on rasittavaa muille osallistujille.<br /><br />Webinaarin osoite on <a href="https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss">https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss</a><br /><br />Webinaari on maksuton, mutta koska sen järjestäminen tehdään Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella, osallistujilta kootaan tietoja raportointia varten. Webinaari tallennetaan ja nauhoite tullaan julkaisemaan verkossa.<br /><br />Syy siihen, miksi Kankaanpää on kiinnostava avoimien ohjelmistojen opetuskäytön näkökulmasta on aiempi Open Source-pohjaisten ratkaisujen käyttö. Vuonna 2009 julkisuudessa oli Kankaanpään lukion Linux-ohutpääteratkaisu, jolla kerrottiin säästettävän 30 000€ vuodessa aiempaan Windows-PC -malliin verrattuna. Asiasta kirjoitti muun muassa <a href="http://www.kankaanpaanseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSE_newssite%2FAMLayout&cid=1194625461136&p=1194615723979&pagename=KSEWrapper">Kankaanpään Seutu</a> ja asiaa kommentoitiin luonnollisesti monissa Open Source-blogeissa, esimerkiksi <a href="http://www.saastamoinen.eu/blog/2009/10/08/kankaanpaan-lukiolle-30-000-euron-saastot-linuxilla/">Matti Saastamoisen Avautuma-blogissa</a>.<br /><br />Vieraana tietohallintopäällikkö Ehdon lisäksi Linux-tekijä 2011 -arvonimen myöntäneen palkintoraadin puheenjohtaja Tuomas Levoniemi FLUG:ista. Isäntänä toimii Avoimet verkostot oppimiseen -hankkeen Avoimet ja Vapaat ohjelmistot opetuksessa -asiantuntija Elias Aarnio.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-23608882483708658122011-10-31T15:12:00.003+02:002011-10-31T15:22:29.776+02:00Dell alkaa myydä Ubuntu-läppäreitäKiinassaUbuntu linuxia tekevän Canonicalin blogissa on uutinen, <a href="http://blog.canonical.com/2011/10/27/retail-stores-in-china/">jonka mukaan Dell alkaa myydä Kiinassa sylimikroja, joissa on Ubuntu esiasennettuna.</a> Laitteita on saatavana uutisen mukaan 220 myymälässä. Kiinan kokoisessa maassa tämä on tietysti vielä pientä, mutta asia sinänsä on kiinnostava ja uutinen ilahduttava.<br /><br />Blogauksen kommenteissa on ehkä kaikkein mielenkiintoisin asia: ympäri maailmaa kysellään "mekin haluamme näitä - milloin niitä tulee myyntiin?"Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-79237322232186448722011-10-28T11:27:00.004+03:002011-10-28T12:38:06.758+03:00VALOa omppulaan: Apple Lossless Audio CodecApple on tehnyt pienen mutta äärimmäisen mielenkiintoisen siirron. Yritys on julkaissut häviöttömän, aiemmin suljetun äänenpakkausalgoritminsa, <a href="http://alac.macosforge.org/">Apple Lossless Audio Codec:in</a> eli ALAC:in avoimella <a href="http://www.apache.org/licenses/LICENSE-2.0">Apache-lisenssillä</a>.<br /><br />Häviötön pakkaus tarkoittaa sitä, että digitaalisen äänitiedoston kokoa saadaan puristettua pienemmäksi erilaisia algoritmeja käyttämällä ilman, että ääni-informaatiosta häviää mitään. Häviölliset pakkausmenetelmät kuten MP3 hävittävät aina informaatiosta osan ja äänenlaatu huononee välttämättä. "Kultakorvien" ja "taviskuluttajien" välinen juupas-eipäs -keskustelu siitä, voiko eroja kuulla ja onko niillä merkitystä.<br /><br />Applen motiivia ei voi kuin arvuutella ja <a href="http://forums.macrumors.com/showthread.php?t=1264865">keskustelua käydään Macrumors-sivuston foorumilla.</a> Yksi mahdollinen selitys on se, että on yhä enemmän kuluttajia, jotka haluavat musiikkinsa häviöttömässä formaatissa. Tätä taustaa varten Applen on tärkeää kasvattaa oman formaattinsa suosiota Applen laitteiden käyttäjämassan kautta. Tavoite voi olla haastava sillä oma näppituntumani asiaan on se, että jo aikaisemmin julkaistu avoin häviötön formaatti, <a href="http://flac.sourceforge.net/">FLAC</a>, on huomattavasti suositumpi.<br /><br />Tulkintani on se, että Apple hakee tuotteilleen markkinointivipua. Perustelu: avoimella lisenssillä lisensointi tarkoittaa sitä, että myös Android-laitteita valmistavat ja Open Source -musiikinsoitto-ohjelmia valmistavat yritykset ja harrastajatkin voivat liittää "virallisen" ALAC-tuen ohjelmistoihinsa.<br /><br />Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään iso Applen kädenojennus vapaiden ohjelmistojen yhteisöjä kohtaan. Perustelu: jo vuodesta 2005 alkaen on ollut olemassa vapaana ohjelmistona jaeltava ohjelmisto, joka on osannut niin purkaa ALAC-koodauksen kuin kirjoittaakin sitä (de- ja enkoodaus). Työn ovat tehneet David Hammerton ja Cody Brocious, kuten <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Apple_Lossless">englanninkielisen wikipedian ALAC-artikkelista</a> käy ilmi.<br /><br />Otsikon lyhenne VALO tarkoittaa vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Edellä kirjoitettu selittänee miksi otsikko on VALOa omppulaan eikä VALOa omppulasta. Applen siiron ensimmäinen merkittävin ja vääjäämätön seuraus on nimittäin se, että Applen laitteissa on avoimella lähdekoodilla lisensoitu ALAC-koodekki ja muuten suljettuja ohjelmistoja sisältävät iLaitteet sisältävät siten hieman VALOa. Muu kehitys jää nähtäväksi.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-21198758015482405052011-10-18T22:28:00.004+03:002011-10-18T23:02:56.776+03:00Puoli miljoonaa LibreOfficea käyttöön Ranskan valtiollaTerve järki on vallannut rutkasti alaa Ranskassa. Ranskan valtio on ilmoittanut LibreOffice-konferenssissa 12. - 15. lokakuuta Pariisissa, että sen 500 000 työasemaan asennetaan LibreOffice. Asiasta kertoo suomeksi Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSSin <a href="http://www.coss.fi/coss-news/ranskan-valtio-ottaa-kayttoon-libreofficen-500-000-tyoasemassa">julkaisema uutinen</a>. <br /><br />Lisäksi Ranskan Île-de-Francen hallintoalue (johon myös pääkaupunki Pariisi kuuluu) jakaa alueen opiskelijoille 800 000 USB-muistitikkua, joille on asennettu LibreOffice sekä muita vapaita ohjelmia. Île-de-Francen hallintoalue liittyy myös Document Foundationin tukijoiden neuvottelukuntaan.<br /><br />Konferenssissa julkistettiin myös tieto siitä, että LibreOfficesta ollaan tekemässä myös selaimessa ajettavaa versiota RedHatin GTK+ Broadway-tekniikalla. Valmistumisaikatauluksi veikataan noin vuotta.<br /><br />Katso videot:<br /><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=CVR7HqDokmA">http://www.youtube.com/watch?v=CVR7HqDokmA</a> (Flash)<br /><a href="http://people.gnome.org/~michael/data/2011-10-10-lool-demo.webm">http://people.gnome.org/~michael/data/2011-10-10-lool-demo.webm</a> (WebM)<br /><br />Suomalainen SUSE-kehittäjä Tor Lillqvist on aloittanut LibreOfficen mukauttamisen Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille. Työn tavoitteena on saada ohjelmisto toimimaan iPad- ja Android-taulutietokoneissa. Lillqvist tunnetaan muun muassa työstään GIMP-kuvankäsittelyohjelmiston Windows-version parissa. LibreOfficen Android- ja iOS-versioita hän kehittää vapaa-aikanaan. Tässä vaiheessa suurin osa LibreOfficen lähdekoodista toimii jo näillä alustoilla, mutta ohjelmiston käyttöliittymään tarvittavia muutoksia ei ole vielä aloitettu.<br /><br />Voi olla, että joku voi vielä keksiä hyviä syitä käyttää jotain muutakin toimisto-ohjelmistoa. LibreOfficen kehitykseen liittyvät tapahtumat ovat sen verran vakuuttava tapahtumaketju, että on syytä palata muutaman vuoden takaisiin tapahtumiin.<br /><br />Microsoft rusikoi vuonna 2007 <a href="http://it.slashdot.org/story/07/08/28/1237255/microsoft-bought-swedens-iso-vote-on-ooxml">erikoisin ja huomiota herättävin keinoin</a> jo kerran ISO-standardiksi yrittämänsä mutta <a href="http://www.pcworld.com/article/136711/iso_rejects_microsofts_ooxml_as_standard.html">hylkytuomion saaneen OOXML-määrityksen läpi</a> ISO-standardiksi.<br /><br />Tästä runnomisesta on nyt jo neljä vuotta. Silti tällä hetkellä tilanne on se, että Microsoftilla <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Office_Open_XML">ei vieläkään ole myynnissä toimisto-ohjelmistoa, joka noudattaisi OOXML:ää koskevaa ISO-standardia.</a><br /><br />Jokainen pokeria pelannut ymmärtää pelin juonen. Kyse on ainoastaan siitä, antaako yhden pelin osapuolen kahmia voittoja jatkuvasti bluffaamalla.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-16902493730936399592011-10-13T14:17:00.002+03:002011-10-13T14:36:39.182+03:00Kemin seminaarin tallenteet verkossaVaihtoehtoja opetuksen tietotekniikkaan ja oppimisympäristöihin -seminaari Kemissä 5.-6.10 oli menestys. Paikalla oli 39 osallistujaa + puhujat. Verkossa oli koko ajan 10-15 osallistujaa.<br /><br />Seminaarista tuli mielestäni tasokas. Sisältöä oli eri kanteilta ja asiantuntemuksessa löytyi. Seminaarin videotallenteet löytyvät <a href="http://edukemix.blogspot.com/2011/10/kemin-seminaarin-esitysmateriaalit.html">Edukemix-blogista</a>.<br /><br />Olkaa hyvät!Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-76304132990284713862011-10-04T15:34:00.003+03:002011-10-04T15:40:01.737+03:00Kemistä kajahtaa opetuksen tietotekniikan VALOa myös verkkoonJärjestämme Kemissä yhteistyössä Kemin opetustoimen pyörittämän <a href="http://edukemix.blogspot.com/">Oppimisympäristö vaihtoehtoisessa käyttöjärjestelmässä-hankkeen</a> kanssa 5.-6. lokakuuta seminaarin Kemissä opetuksen tietotekniikasta. Painopiste on vapaissa ja avoimissa ohjelmistoissa (VALO-ohjelmistot) sekä opetuksen tietohallinnossa.<br /><br />Vilkaise <a href="http://edukemix.blogspot.com/2011/06/seminaari-kemissa-5-6-10-2011.html">seminaarin ohjelmaa</a> ja osallistu etänä!<br /><br />Seminaaria voi seurata verkossa osoitteessa http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/edukemix<br /><br />Tarvitset kuuntelemiseen tietokoneen, jonka selainohjelmassa on asennettuna Flash-lisäosa.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-9465934995512441122011-08-03T15:49:00.004+03:002011-08-03T16:52:38.647+03:00KDE:n opetussovellussivusto kasvattaa suosiotaanSyyskausi on mukava aloittaa myönteisillä uutisilla. KDE:n opetussovellussivusto <a href="http://edu.kde.org/">http://edu.kde.org</a> on kesän aikana lisännyt suosiotaan reilusti. Sivusto on noussut KDE-projektin alasivustojen yhdeksänneksi suosituimmaksi. Uusi, miellyttävä sivuston ulkoasu saattaa olla lisääntyneen suosion syy. Lisää tietoja: <a href="http://neverendingo.blogspot.com/2011/07/top-ten-of-most-viewed-kde-websites.html">http://neverendingo.blogspot.com/2011/07/top-ten-of-most-viewed-kde-websites.html</a>.<br /><br /><a href="http://kde.org/">KDE</a> on toinen suurista Linux-käyttöjärjestelmän työpöytäympäristöistä. Toisin kuin monissa muissa käyttöjärjestelmissä Linux-käyttöjärjestelmässä on mahdollista valita käyttämänsä työpöytäympäristö. Tasaväkisesti KDE:n kanssa suosiosta kamppailee <a href="http://www.gnome.org/">GNOME</a>.<br /><br />Useimmat KDE:n opetussovellukset on saatavilla myös Windows-käyttöjärjestelmälle soveltuvina versioina suomen kielelle käännettyinä versioina. Sovellukset ovat kiinnostuneiden vapaaehtoisten tekemiä, suoraan kehittäjiltä käyttäjille. Ne kaikki ovat luonnollisesti VALO-ohjelmistoja, eli avointa lähdekoodia ja vastikkeetta käytettävissä.<br /><br />Tutustu <a href="http://edu.kde.org/applications/all/">KDE:n oppimisohjelmavalikoimaan</a> ja kysy tarvittaessa minulta lisää neuvoja.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1340216358442331834.post-69202627556940626642011-05-23T13:11:00.003+03:002011-05-23T13:53:01.354+03:00Tallenne 20.5. koulujen IT-tuen järjestämisen haasteet -webinaarista verkossaViime perjantaina pidetyn koulujen IT-tuen <a href="http://educoss.blogspot.com/2011/05/webinaari-205-koulun-it-tuen.html">järjestämisen haasteisiin keskittyneen webinaarin</a> tallenne on nyt katsottavissa verkossa osoitteessa <a href="http://connect.ilonait.fi/p94823949/">http://connect.ilonait.fi/p94823949/</a>.<br /><br />Perushypoteesi oli lyhyesti se, että koulujen tietotekninen tuki järjestetään yleensä käyttäen esikuvana yleistä portaittaista tukimallia, jossa lähituki hoitaa kaiken minkä osaa ja ne, jotka eivät hoidu paikan päällä, vastuutetaan organisaatiossa "ylemmäs" oikealle kohderyhmälle. Kun opettajien työrytmi on toisenlainen kuin muilla, syntyy ongelma: opettaja ei saa tukea silloin kun tarvitsee (heti / välitunnilla). Tarkoitus oli pohtia sitä, onko tästä pääsyä ulos.<br /><br />Webinaarin jälkeenkään en osaa sanoa onko kyseessä todellinen ongelma vai tehtiinkö tikusta asiaa. Minusta vaikuttaa siltä että ongelma on olemassa mutta alamme vasta hahmottaa sitä mitä kaikkea se voisi tarkoittaa ja mitkä seuraamukset ovat.<br /><br />Webinaarin aikana huomattiin muutamia asioita<br /><br />* Tukipalvelun tuottajan näkökulmasta on ongelmallista, että suuri osa tukitapauksista jää auki odottamaan vikailmoituksen tehneeltä opettajalta saatavaa lisätietoa. Näiden osuus on esimerkiksi Opinsysillä noin puolet kaikista auki olevista tukitapauksista.<br /><br />* Tiedonkulun ongelmat: tiedon saaminen alkuperäiselle tukipyynnön tekijältä/tekijälle on hankalaa. Tästä seuraa että tuki on hidasta ja että ei saada koskaan tietää onko ongelma vielä olemassa, onko se korjaantunut vai onko siihen vain alistuttu.<br /><br />* Opettaja ei voi aina tietää, mistä hänen kokemansa aiheutuu: käyttöjärjestelmästä vai sovellusohjelmasta, saati sitten kenen vastuulla esimerkiksi verkosta ajettava sovellus on. Moisen tietäminen ei edes kuulu opettajan työhön.<br /><br />* Monessa kunnassa koulujen TVT:n tukeminen on jaoteltu opettajien TVT-osaamisen tukemiseen ja varsinaiseen tietotekniikan ongelmien tukipalveluihin. Jako ei välttämättä aina toimi.<br /><br />* Onko jokin laite tietotekninen laite vai AV-laite? Asialla on merkitystä koska opettajien työehtosopimukseen on kirjattu korvaukset näistä kahdesta eri ryhmästä. Mikä on esimerkiksi dokumenttikameran oikea ryhmä? Paikoin jaottelu on jo todettu toimimattomaksi ja sama henkilö/tiimi hoitaa koko kentän.<br /><br />Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä: huomasimme, että kaikkialla tuki on rakennettu ajatellen opettajan tarpeita. Perusoletus on siis se, että tietotekniikkaa käytetään opetuksen tai oppimisen apuvälineenä opettajan ehdoilla. <br /><br />Historian valossa tämä on ymmärrettävää. Kun tilanne on kuitenkin se, että oppilaiden tietotekniikan käyttömäärä ylittää määrällisesti monin verroin opettajien käyttömäärän, miksi oppilaiden käyttöä ei tuettaisi? Missään ei webinaarin osallistujien tietämyksen mukaan vielä tueta suoraan oppilaiden TVT:n käyttöä.<br /><br />Muutamia omia irtoajatuksiani asiasta:<br /><br />* Se, että tämän päivän oppilaat ovat diginatiiveja ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi ratkaisemista vaativia ongelmia.<br /><br />* Oppilaiden koulun ulkopuolella opitut TVT-taidot vaihtelevat todella paljon. Vaihteluväli ulottuu palvelimen järjestelmänvalvojaksi valmiista osaajasta miltei täydelliseen ummikkoon.<br /><br />* Oppilaan saama tuki ei saisi riippua siitä, mikä hänen opettajansa TVT-osaamisen tai -kiinnostuksen taso tai suuntautuneisuus.<br /><br />Kiitoksia webinaariin osallistuneille! Keskustelu jatkukoon - antakaapa tulla kommentteja.Eliaksen blogihttp://www.blogger.com/profile/15619346306661004585noreply@blogger.com2