Edellisen blogikirjoituksen tapahtumaan osallistuminen verkossa floppasi pahan kerran. Connect Pro-ohjelmistolla toteutettu jakaminen verkkoon alkoi lupaavasti.
Ennen lähetyksen alkua tilaisuutta isännöivä Vesa Hursti antoi puhelimitse neuvoja Jyväskylän kaupungin verkosta osallistumista yrittävälle henkilölle. Loppujen lopuksikaan kyseinen henkilö ei saanut yhteyttä toimimaan. Ilmeisesti Jyväskylän verkon palomuurissa ei ole huomioitu sitä, että RTMP-protokollan pitäisi mennä siitä läpi.
Meitä etäosallistujia oli puolen tusinaa. Kun Hursti alkoi oman osuutensa ja juuri alkoi jakaa esitystään ruudulle hän ei huomannut sitä, että putosi itse pois Connect Pro-yhteydestä. Sinne me muut jäimme ihmettelemään että mihin ääni ja kuva katosi. Edes tekstiviesti ja puhelinsoitto eivät auttaneet kun eihän sitä nyt samaan aikaan voi puhelimeen voi vastata kun pitää esitystä?
Mitä tästä opimme?
* Niille, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet verkkokokouksessa käytettävä ohjelmistoa kannattaa antaa kehoitus testata ohjelmistoa hyvissä ajoin ennen kokousta ja vieläpä juuri sillä laitteistolla ja tietoliikenneyhteydellä, jota on tarkoitus käyttää varsinaisessa kokouksessakin. RTMP-protokollan tarvitsemat portit ovat olleet kiinni yllättävän monen kunnan palomuureissa.
* Esittäjän ja tekniikkaa valvojan / isännöivän tulee aina olla eri henkilö. On tärkeää, että joku kykenee reagoimaan siihen jos etäosallistujat ilmoittavat, että yhteys kuoli.
* Teknisen ratkaisun kohdalta kannattaa olla varajärjestelmä. Voi tietysti olla, että tietoliikenneyhteys kuoli kokonaan ja yhteys katkesi siksi. Silloin ei varajärjestelmätkään paljoa auta.
Ehkä on todella aika kirjoittaa Verkkokokousjärjestäjän käsikirja, jossa nämä kaikki on koottu yhteen dokumenttiin. Sääli jos joku onnistuu tekemään tuhkasta timantteja ja ne jäävät muilta näkemättä ja kokematta.
Jälkikirjoitus: Esittäjä palasi 45 minuutin odottamisen jälkeen takaisin mutta hävisi muutaman minuutin jälkeen uudestaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Adobe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Adobe. Näytä kaikki tekstit
torstai 11. helmikuuta 2010
torstai 20. elokuuta 2009
Mikä UTF-8 -merkistön tukemisessa on Adobelle niin vaikeaa?
Olemme kuluneen vuoden aikana testanneet useita erilaisia videokokouksiin tai -konferensseihin käytettäviä ohjelmistoja. Tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman tehokas, kevyt ja käyttöjärjestelmäriippumaton työkalu koulujen käyttöön täyttämään muun muassa etäopetuksen tarpeita.
Adobe on tehnyt vakuuttavaa jälkeä Flashin kanssa. Muun muassa kaikissa testaamissamme konferenssiohjelmistoissa hoidetaan Flash Playerilla videokuvan ja äänien hallinta. Voittopuolisesti ratkaisu toimii ongelmitta. Meidän ei-englanninkielisten kannalta Flashissa on kuitenkin erittäin paha puute: se ei tue UTF-8 -merkistöä kunnolla kuin Windows-käyttöjärjestelmässä.
Unicode-merkistön päätarkoitus on poistaa vanhoihin merkistöihin liittyvä ongelma: kun kaikki eri kielten merkistöt eivät mahtuneet samaan 7-bittiseen merkistöön, käytettiin monia eri kansallisia merkistöjä. Sen jälkeen päästiin tilanteeseen, jossa 8-bittisessä merkistössä sentään saatiin tungettua suurin osa saman kieliperheen tarvitsemista merkeistä samaan merkistöön. Niinpä mekin Euroopassa olemme sujuvasti käyttäneet ISO 8859-15 -merkistöä, joka sisältää jopa €-symbolin.
UTF-8 -merkistön hienous on siinä, että se mahdollistaa jotakuinkin kaikkien luonnollisten kielten kirjoittamisen yhdellä ja samalla merkistöllä. Eri kielten erikoismerkit siis näkyvät oikein ilman, että vaihdellaan merkistöjä alvariinsa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että Suomessa voidaan opettaa venäjää tai espanjaa Internetissä siten, että kaikkien kielten erikoismerkit voidaan kirjoittaa oikein kaikille.
Edistyksellisissä käyttöjärjestelmissä kuten useissa Linux-jakeluversioissa ja MacOsX:ssä UTF-8 on käytössä oletusmerkistönä. Tätä taustaa vasten on erikoista, että Adobe ei saa korjattua Flash Playeria siten, että UTF-8 -merkistön käyttäminen olisi mahdollista Flashilla toteutetuissa verkkopalveluissa. Tästä syystä MacOsX- ja Linux-käyttäjän UTF-8 -ääkköset ovat rikki tällä tavoin mm. Adoben omaa Connect Pro-tuotetta käytettäessä:
Elias: ÄÄkköset eivät näytä oikein toimivan....
Tai sama Openmeetings-ohjelman chat-ikkunasta katsottuna:

Tilanne on mielenkiintoinen: toisaalta Adobe on aukaissut uusia uria julkaisemalla avoimena lähdekoodina muun muassa Adobe Open Source Media Frameworkin. Tämä siirto todennäköisesti on kaikkien kannalta edullinen. Tätä taustaa vasten on todella kummallista, että UTF-8 -tuen kaltaista perusasiaa ei ole saatu korjattua puolessatoista vuodessa. Bugiraportti asiasta on tehty huhtikuun 9. päivänä 2008.
Adobe istuu asiassa Flashin koodin päällä tavalla, joka tuo esiin suljettujen ohjelmistojen perusongelman: jos ohjelmiston omistajaa ei kiinnosta jonkin vian korjaaminen, käyttäjät eivät voi tehdä muuta kuin antaa palautetta ja kiukutella. Avoimessa maailmassa tällainen käytös ei vetelisi - kiukustuneet käyttäjät olisivat korjanneet ohjelmiston jo moneen kertaan. Siksi tärkeästä asiasta on monelle kyse. Mitenköhän Adoben saisi ymmärtämään asian merkityksen?
Adobe on tehnyt vakuuttavaa jälkeä Flashin kanssa. Muun muassa kaikissa testaamissamme konferenssiohjelmistoissa hoidetaan Flash Playerilla videokuvan ja äänien hallinta. Voittopuolisesti ratkaisu toimii ongelmitta. Meidän ei-englanninkielisten kannalta Flashissa on kuitenkin erittäin paha puute: se ei tue UTF-8 -merkistöä kunnolla kuin Windows-käyttöjärjestelmässä.
Unicode-merkistön päätarkoitus on poistaa vanhoihin merkistöihin liittyvä ongelma: kun kaikki eri kielten merkistöt eivät mahtuneet samaan 7-bittiseen merkistöön, käytettiin monia eri kansallisia merkistöjä. Sen jälkeen päästiin tilanteeseen, jossa 8-bittisessä merkistössä sentään saatiin tungettua suurin osa saman kieliperheen tarvitsemista merkeistä samaan merkistöön. Niinpä mekin Euroopassa olemme sujuvasti käyttäneet ISO 8859-15 -merkistöä, joka sisältää jopa €-symbolin.
UTF-8 -merkistön hienous on siinä, että se mahdollistaa jotakuinkin kaikkien luonnollisten kielten kirjoittamisen yhdellä ja samalla merkistöllä. Eri kielten erikoismerkit siis näkyvät oikein ilman, että vaihdellaan merkistöjä alvariinsa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että Suomessa voidaan opettaa venäjää tai espanjaa Internetissä siten, että kaikkien kielten erikoismerkit voidaan kirjoittaa oikein kaikille.
Edistyksellisissä käyttöjärjestelmissä kuten useissa Linux-jakeluversioissa ja MacOsX:ssä UTF-8 on käytössä oletusmerkistönä. Tätä taustaa vasten on erikoista, että Adobe ei saa korjattua Flash Playeria siten, että UTF-8 -merkistön käyttäminen olisi mahdollista Flashilla toteutetuissa verkkopalveluissa. Tästä syystä MacOsX- ja Linux-käyttäjän UTF-8 -ääkköset ovat rikki tällä tavoin mm. Adoben omaa Connect Pro-tuotetta käytettäessä:
Elias: ÄÄkköset eivät näytä oikein toimivan....
Tai sama Openmeetings-ohjelman chat-ikkunasta katsottuna:

Tilanne on mielenkiintoinen: toisaalta Adobe on aukaissut uusia uria julkaisemalla avoimena lähdekoodina muun muassa Adobe Open Source Media Frameworkin. Tämä siirto todennäköisesti on kaikkien kannalta edullinen. Tätä taustaa vasten on todella kummallista, että UTF-8 -tuen kaltaista perusasiaa ei ole saatu korjattua puolessatoista vuodessa. Bugiraportti asiasta on tehty huhtikuun 9. päivänä 2008.
Adobe istuu asiassa Flashin koodin päällä tavalla, joka tuo esiin suljettujen ohjelmistojen perusongelman: jos ohjelmiston omistajaa ei kiinnosta jonkin vian korjaaminen, käyttäjät eivät voi tehdä muuta kuin antaa palautetta ja kiukutella. Avoimessa maailmassa tällainen käytös ei vetelisi - kiukustuneet käyttäjät olisivat korjanneet ohjelmiston jo moneen kertaan. Siksi tärkeästä asiasta on monelle kyse. Mitenköhän Adoben saisi ymmärtämään asian merkityksen?
Tunnisteet:
Adobe,
merkistö,
merkistöstandardi,
UTF-8,
verkkokokous,
verkkokonferenssi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)