maanantai 31. lokakuuta 2011

Dell alkaa myydä Ubuntu-läppäreitäKiinassa

Ubuntu linuxia tekevän Canonicalin blogissa on uutinen, jonka mukaan Dell alkaa myydä Kiinassa sylimikroja, joissa on Ubuntu esiasennettuna. Laitteita on saatavana uutisen mukaan 220 myymälässä. Kiinan kokoisessa maassa tämä on tietysti vielä pientä, mutta asia sinänsä on kiinnostava ja uutinen ilahduttava.

Blogauksen kommenteissa on ehkä kaikkein mielenkiintoisin asia: ympäri maailmaa kysellään "mekin haluamme näitä - milloin niitä tulee myyntiin?"

perjantai 28. lokakuuta 2011

VALOa omppulaan: Apple Lossless Audio Codec

Apple on tehnyt pienen mutta äärimmäisen mielenkiintoisen siirron. Yritys on julkaissut häviöttömän, aiemmin suljetun äänenpakkausalgoritminsa, Apple Lossless Audio Codec:in eli ALAC:in avoimella Apache-lisenssillä.

Häviötön pakkaus tarkoittaa sitä, että digitaalisen äänitiedoston kokoa saadaan puristettua pienemmäksi erilaisia algoritmeja käyttämällä ilman, että ääni-informaatiosta häviää mitään. Häviölliset pakkausmenetelmät kuten MP3 hävittävät aina informaatiosta osan ja äänenlaatu huononee välttämättä. "Kultakorvien" ja "taviskuluttajien" välinen juupas-eipäs -keskustelu siitä, voiko eroja kuulla ja onko niillä merkitystä.

Applen motiivia ei voi kuin arvuutella ja keskustelua käydään Macrumors-sivuston foorumilla. Yksi mahdollinen selitys on se, että on yhä enemmän kuluttajia, jotka haluavat musiikkinsa häviöttömässä formaatissa. Tätä taustaa varten Applen on tärkeää kasvattaa oman formaattinsa suosiota Applen laitteiden käyttäjämassan kautta. Tavoite voi olla haastava sillä oma näppituntumani asiaan on se, että jo aikaisemmin julkaistu avoin häviötön formaatti, FLAC, on huomattavasti suositumpi.

Tulkintani on se, että Apple hakee tuotteilleen markkinointivipua. Perustelu: avoimella lisenssillä lisensointi tarkoittaa sitä, että myös Android-laitteita valmistavat ja Open Source -musiikinsoitto-ohjelmia valmistavat yritykset ja harrastajatkin voivat liittää "virallisen" ALAC-tuen ohjelmistoihinsa.

Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään iso Applen kädenojennus vapaiden ohjelmistojen yhteisöjä kohtaan. Perustelu: jo vuodesta 2005 alkaen on ollut olemassa vapaana ohjelmistona jaeltava ohjelmisto, joka on osannut niin purkaa ALAC-koodauksen kuin kirjoittaakin sitä (de- ja enkoodaus). Työn ovat tehneet David Hammerton ja Cody Brocious, kuten englanninkielisen wikipedian ALAC-artikkelista käy ilmi.

Otsikon lyhenne VALO tarkoittaa vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Edellä kirjoitettu selittänee miksi otsikko on VALOa omppulaan eikä VALOa omppulasta. Applen siiron ensimmäinen merkittävin ja vääjäämätön seuraus on nimittäin se, että Applen laitteissa on avoimella lähdekoodilla lisensoitu ALAC-koodekki ja muuten suljettuja ohjelmistoja sisältävät iLaitteet sisältävät siten hieman VALOa. Muu kehitys jää nähtäväksi.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Puoli miljoonaa LibreOfficea käyttöön Ranskan valtiolla

Terve järki on vallannut rutkasti alaa Ranskassa. Ranskan valtio on ilmoittanut LibreOffice-konferenssissa 12. - 15. lokakuuta Pariisissa, että sen 500 000 työasemaan asennetaan LibreOffice. Asiasta kertoo suomeksi Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSSin julkaisema uutinen.

Lisäksi Ranskan Île-de-Francen hallintoalue (johon myös pääkaupunki Pariisi kuuluu) jakaa alueen opiskelijoille 800 000 USB-muistitikkua, joille on asennettu LibreOffice sekä muita vapaita ohjelmia. Île-de-Francen hallintoalue liittyy myös Document Foundationin tukijoiden neuvottelukuntaan.

Konferenssissa julkistettiin myös tieto siitä, että LibreOfficesta ollaan tekemässä myös selaimessa ajettavaa versiota RedHatin GTK+ Broadway-tekniikalla. Valmistumisaikatauluksi veikataan noin vuotta.

Katso videot:

http://www.youtube.com/watch?v=CVR7HqDokmA (Flash)
http://people.gnome.org/~michael/data/2011-10-10-lool-demo.webm (WebM)

Suomalainen SUSE-kehittäjä Tor Lillqvist on aloittanut LibreOfficen mukauttamisen Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille. Työn tavoitteena on saada ohjelmisto toimimaan iPad- ja Android-taulutietokoneissa. Lillqvist tunnetaan muun muassa työstään GIMP-kuvankäsittelyohjelmiston Windows-version parissa. LibreOfficen Android- ja iOS-versioita hän kehittää vapaa-aikanaan. Tässä vaiheessa suurin osa LibreOfficen lähdekoodista toimii jo näillä alustoilla, mutta ohjelmiston käyttöliittymään tarvittavia muutoksia ei ole vielä aloitettu.

Voi olla, että joku voi vielä keksiä hyviä syitä käyttää jotain muutakin toimisto-ohjelmistoa. LibreOfficen kehitykseen liittyvät tapahtumat ovat sen verran vakuuttava tapahtumaketju, että on syytä palata muutaman vuoden takaisiin tapahtumiin.

Microsoft rusikoi vuonna 2007 erikoisin ja huomiota herättävin keinoin jo kerran ISO-standardiksi yrittämänsä mutta hylkytuomion saaneen OOXML-määrityksen läpi ISO-standardiksi.

Tästä runnomisesta on nyt jo neljä vuotta. Silti tällä hetkellä tilanne on se, että Microsoftilla ei vieläkään ole myynnissä toimisto-ohjelmistoa, joka noudattaisi OOXML:ää koskevaa ISO-standardia.

Jokainen pokeria pelannut ymmärtää pelin juonen. Kyse on ainoastaan siitä, antaako yhden pelin osapuolen kahmia voittoja jatkuvasti bluffaamalla.

torstai 13. lokakuuta 2011

Kemin seminaarin tallenteet verkossa

Vaihtoehtoja opetuksen tietotekniikkaan ja oppimisympäristöihin -seminaari Kemissä 5.-6.10 oli menestys. Paikalla oli 39 osallistujaa + puhujat. Verkossa oli koko ajan 10-15 osallistujaa.

Seminaarista tuli mielestäni tasokas. Sisältöä oli eri kanteilta ja asiantuntemuksessa löytyi. Seminaarin videotallenteet löytyvät Edukemix-blogista.

Olkaa hyvät!

tiistai 4. lokakuuta 2011

Kemistä kajahtaa opetuksen tietotekniikan VALOa myös verkkoon

Järjestämme Kemissä yhteistyössä Kemin opetustoimen pyörittämän Oppimisympäristö vaihtoehtoisessa käyttöjärjestelmässä-hankkeen kanssa 5.-6. lokakuuta seminaarin Kemissä opetuksen tietotekniikasta. Painopiste on vapaissa ja avoimissa ohjelmistoissa (VALO-ohjelmistot) sekä opetuksen tietohallinnossa.

Vilkaise seminaarin ohjelmaa ja osallistu etänä!

Seminaaria voi seurata verkossa osoitteessa http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/edukemix

Tarvitset kuuntelemiseen tietokoneen, jonka selainohjelmassa on asennettuna Flash-lisäosa.