Ottaako Venäjä avoimen lähdekoodin taloutensa tukijalaksi?

Jokin aika sitten kirjoitin siitä, miten Venäjällä ollaan ottamassa kouluissa käyttöön tarkoitukseen varta vasten tehtävää Linux-jakelua. Nyt hankkeesta kuuluu mielenkiintoisia uutisia.

Pitkän linjan IT-journalisti Glyn Moody kirjoittaa blogissaan löytämästään Liberatum.ru:n artikkelista, josta löytyy kaksi erittäin mielenkiintoista asiaa.

Ensiksi: koulujen käyttöön tehdyn Linux-version tekeminen maksoi noin kolmanneksen arvioidusta. Hankkeeseen kuluu tämänhetkisen arvion mukaan 180-250 miljoonaa ruplaa alun perin arvioidun 650 miljoonan sijaan.

Toinen sitaatti on mielenkiintoisempi. Sen mukaan Medvedev ilmoitti, että koulujen siirtymä ja opettajien kouluttaminen on vasta alkua. Jatkossa seuraa yhä enenevää kansallista siirtymistä vapaiden ohjelmistojen käyttöön, tarkoituksena on "luoda vapaille ohjelmistoille perustuva laatutuote, joka ottaa huomioon arkiset realiteettimme."

Tietysti tämä voidaan ohittaa sanomalla, että Venäjällä taloudellinen kurimus on niin suuri, että näin on pakko menetellä. Sama argumentti soveltuu varmasti myös Yhdysvaltoihin, jossa Obaman elvytyspakein uumoillaan nostavan vapaiden ohjelmistojen suosiota opetussektorilla.

Omahyväinen "meillä ei mene niin huonosti kuin noilla" -argumentti ei kuitenkaan pure Kiinaan, joka kuitenkin on maailman voimakkaimmin kasvava talous. Kiinassahan länsimaisten ohjelmistojen valistustyö, jonka ydinviesti oli "teidän ei pidä käyttämän piraattiohjelmistoja tai emme käy kauppaa kanssanne" sai aikaan sen, että kiinalaiset loivat Red Flag Linuxin, jota käytetään laajalti Kiinassa erityisesti hallinnossa.

Spekulaatio: Obaman tukitoimet tuovat Linuxin yhä useampaan amerikkalaiskouluun

Obaman hallinnon uusi elvytyspaketti tähtää Yhdysvaltain talouden uuteen elvyttämiseen yhteiskunnan avainsektoreilla. Yksi näistä on luonnollisesti opetussektori.

Yhdysvaltalainen Matt Hartley pohtii artikkelissaan Linux-käyttöjärjestelmän ja muiden VALO-ohjelmistojen (vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat) käytön etuja. Mielenkiintoista, että Hartleyn argumentit ovat hyvin samansuuntaisia kuin mitä täällä Suomessa on käytetty jo pitkään:

• Taantuva julkinen talous yhdistettynä opetussektorin kasvaviin tietotekniikkatarpeisiin on vaikea yhtälö ratkaistavaksi.
• Suljettujen käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen perinteinen mammuttitauti: alati kasvavat teho- ja resurssivaatimukset tekevät yhtälöstä vielä vaikeamman etenkin kun tähän suuntaukseen ei näy mitään muutosta. Pientä ja kaunista on todella vähän - suurta ja "näyttävää" on sitäkin enemmän.
• Koulujen tietotekniikkaan käytettävissä olevat varat vaihtelevat rajusti: osa kouluista pystyy vaihtamaan koneet uusiin joka kolmas vuosi - toiset saavat olla tyytyväisiä siihen, että ylipäätään on jotain koneita.
• Linuxin käyttö mahdollistaa sellaisten tietokoneiden käyttöiän jatkamisen, joiden suorituskyky ei enää riitä viimeisimpien suljettujen käyttöjärjestelmien ajamiseen.

Kaikkiaan VALO-ohjelmistojen käyttö johtaa tilanteeseen, jossa kokonaisuus on paljon edullisempi ja ennakoitavampi kuin suljettuja ohjelmistoja käytettäessä. Kyse on yksinkertaisesti kaikin tavoin kestävämmästä vaihtoehdosta.

Hartley listaa Yhdysvaltalaisia hankkeita, joissa on jo tehty laajamittaisia Linux-käyttöönottoja muun muassa 2006 Indianan ja 2007 Ohion osavaltiossa. On mielenkiintoista, että Hartleyn ei mainitse lainkaan LTSP- eli Linux Terminal Server Projectia, joka nähdään Suomessa edullisena tapana tuottaa perustietotekniikkapalvelut oppilaitoksiin. Tässä mallissa käytetään PC-koneiden sijaan verkosta käynnistyviä päätteitä, jotka eivät sisällä kiintolevyä tai siltä ajettavaa käyttöjärjestelmää lainkaan. Tästä seuraa halvempi konekanta, kokonaisuuden parempi hallittavuus, merkittävästi pienempi sähkönkulutus, helpompi ylläpito, pienemmät ja kuiskauksehiljaiset "koneet" sekä mahdollisuus käyttää niitä "ikivanhoja" PC-koneita myös päätteinä sen sijaan että kipullaan niiden kierrätyksen kanssa. Ehkäpä tässä asiassa olemme todella edellä Pohjois-Amerikkaa.

On mielenkiintoista nähdä, kummassa maassa VALO-ohjelmistot yleistyvät kouluissa enemmän, Yhdysvalloissa vai Venäjällä, jossa on tehty päätös tuottaa kouluille oma Linux-jakeluversio. Muutakin saa käyttää mutta rahat siihen täytyy sitten etsiä itse. Venäjän koulu-Linuxin käyttöönotto on aikataulutettu tapahtuvaksi tämän kalenterivuoden aikana.

Eikö Suomessa kannattaisi ajatella asiaa käänteisesti moiseen käskymentaliteettiin nähden? VALO-ohjelmistot takaavat hyvin kustannustehokkaan tavan tuottaa tarvittavat peruspalvelut myös talouskurimuksessa kipuileville kurjalistokunnille. Saahan sitä tietysti muutakin käyttää, mutta totuus on se, että VALO-ohjelmien edut ovat niin suuret, että on vaikea nähdä miten vastaavat toiminnallisuudet ja palvelut voitaisiin tuottaa yhtä tehokkaasti suljetuilla ohjelmilla. VALO kannattaa nimensä mukaisesti nähdä pelastavana turvaverkkona, jolle on mahdollista kellahtaa kun resurssit eivät vain kerta kaikkiaan riitä.