Sadas Viikon Valo julkaistu

Erilaisia Vapaita ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmia (tästä lyhenne VALO) esittelevä sivusto Viikon Valo on julkaissut sadannen artikkelinsa. Sivuston tarkoitus on lisätä VALO-ohjelmistojen tunnettuutta esittelemällä joka viikko yksi ohjelma. Esittelyissä on tullut esiin varmasti monelle kokeneemmallekin VALO-käyttäjälle uusia ohjelmistoja ja artikkelikokoelmasta onkin muodostunut melkoinen tietopaketti .

Sadas artikkeli esittelee sivuston itsensä. Vaikka kyse ei olekaan ohjelmistosta, tämä oman hännän nostaminen on suotavaa. Onnittelemme Internet-ajassa teini-iän ohittanutta sivustoa!

Viikon Valo-sivuston takana oleva Petri Salmela kertoo sivuston alkuvaiheista seuraavasti:

- Kun KDE-kehittäjien maailmankonferenssi Akademy pidettiin Tampereella vuonna 2010, sen yhteydessä pidettiin palaveri, jossa mietittiin VALO-ohjelmistojen käytön edistämistä Suomessa. Ideoiden työstämistä jatkettiin myöhemmin samana vuonna Finnhack-tapahtumassa. Minulla oli herännyt idea Viikon Valo-formaatista ja lähetin ideani kommentoitavaksi. Sitä pidettiin hyvänä mutta varsinaiseen toteuttamiseen ei ryhtynyt kukaan. Aloin sitten toteuttaa sitä itse, Salmela muistelee.

Parasta Viikon Valoa tehdessä on Salmelan mukaan ollut se, että kun on ollut motiivi etsiä ja kokeilla erilaisia ohjelmistoja, niitä on sitten löytynyt ja yllättävän hyviäkin ja hyödyllisiin tarkoituksiin. Hankalinta on ollut sitoutumisen mukanaan tuoma riesa: deadline.

- Kun lauantai koittaa ei välttämättä ole vielä mitään valmiina. Aina on kuitenkin ollut halu julkaista jotain aikataulun mukaisesti. Se että Linux-Aktivaattori ry:n puheenjohtaja Tapio Lehtonen on myös osallistunut tekemiseen on auttanut paljon, Salmela kiittelee.

Salmelalta tulee myös mielenkiintoinen, poikkeava näkökulma niin yleiseen puheeseen yhteistyön puutteesta erilaisissa projekteissa. Siitä huolimatta että luulisi VALO-ohjelmista viestimisen olevan mitä yhteisöllisintä puuhaa, Salmelan näkökulma on päinvastainen:

- Ohjelmistoprojekteissa on usein vain muutama aktiivi ja loput ovat mukana hengailijoita, jotka eivät tee tai uskalla tehdä juuri mitään. Mielestäni on parempi, että tekee vain ja käyttää energiansa luomiseen ja tekemiseen kuin vajaatehoisen ryhmän johtamiseen. Samalla kokonaisuudesta tulee oman näköinen, Salmela pohtii.

100. Viikon Valo nostaa myös esiin sen, että julkaisulisenssi CC BY SA mahdollistaa Viikon Valo-sarjassa julkaistujen sisältöjen julkaisemisen myös muualla kunhan lisenssi säilytetään samana. Viikon Valo haluaa näin rohkaista levittämään VALOa kansalle.

Mitä keskuskauppakamari on avaamassa ja miten?

Kollaboratiivisella tavalla tuotetulla ruotsinkielen oppikirjallaan mainetta niittänyt Senja Larsen on ottanut sama lääkkeet käyttöön työssään Keskuskauppakamarin viestintäjohtajana. Nyt on ymmärtääkseni tarkoitus lisensoida Yrityksen perustajan opas avoimella lisenssillä ja ulkoistaa sen jatkokehityksen kustannukset.

Tavoite on hyvä, mutta Larsenin blogauksessa on muutamia asioita, jotka antavat aiheen olettaa että kaikkea olennaista ei ole ymmärretty. Tämän blogauksen tarkoitus on veljellisen naljailun avulla auttaa Keskuskauppakamaria eteenpäin tässä hankkeessa.

Jos lisensoit avoimella lisenssillä, et voi valita yhteistyökumppania yksinoikeudella

Pahin ongelma Kauppakamarin blogahduksessa on se, että siinä julistetaan "tarjouskilpailu", jossa haetaan tahoa, joka haluaisi tarjota alustan Yrityksen perustajan oppaan jatkokehitykselle. Tarkoitus on ilmeisesti valita paras ilmoittautuneista ehdokkaista.

Tämä menettelytapa on mahdollinen mutta hölmö. Se on sitä siksi, että jos kyseisen oppaan materiaali julkaistaan jollain avoimella sisältölisenssillä, kuten blogin yhteydessä kuvassa esiintyvällä Creative Commons -lisenssillä, yhteistyökumppania ei voi tällä tavoin valita yksinoikeudella. Jos luette Creative Commons-lisenssin tekstin tarkkaan, huomaatte, että lisenssin tarkoittamat oikeudet annetaan kenelle tahansa käyttäjälle (licensee). Näitä käyttäjiä ei vain voi valita: joukon muodostaa kaikki käyttäjät, jotka materiaalin saavat käsiinsä.

Muutamia käytännön esimerkkejä mitä avoimesta lisensoinnista seuraa:

• Kuka tahansa saa tehdä teoksesta uuden version, johdannaisteoksen jos sitä ei ole kielletty lisenssissä. Pääosin ei ole. Minä esimerkiksi voisin halutessani kirjoittaa kokonaisuuteen uuden esipuheen, poistaa sieltä minua ärsyttävät osat ja julkaista tämän kokonaisuuden.
• Jos kaupallista käyttöä ei ole kielletty voin vieläpä myydä tätä tekemääni johdannaisteosta. On tietysti eri asia maksaako siitä kukaan mitään jos se alkuperäinen on saatavana vastikkeetta netistä. Avoimeen lisensointiin kuuluu sekin periaate, että aineisto on vastikkeetta käytettävissä.

Kauppakamari ei siis voi valita yhtä toteuttajaa pelkästään. Kaikilla halukkailla on oikeus niin halutessaan lähteä kisaamaan Kauppakamarin valitseman toteuttajan kanssa. Lisäksi Kauppakamari ei voi näille enää asettaa mitään toimintaraameja.

Tuotantotapa ja teknologinen avoimuus

Blogissa todetaan: "Yrityksen perustajan opas on tuotettu Indesign-ohjelmalla ja siihen liittyy Powerpoint-opetusmateriaali, jossa käsitellään keskeisimmät tietoalueet ja jossa on teemoihin liittyviä opetusideoita ja tehtäviä."

Oletan, että oppaan tekstiä ja muuta sisältöä ei ole tuotettu Indesign-ohjelmalla. Indesign on sivuntaitto-ohjelma. Sillä tehdään layoutia, suomeksi sivuntaittoa. Avoimen kehityksen kannalta olennaista on se, että tekstissä on mainittu Indesignin ohella toinen suljettu ohjelmisto, Powerpoint, joka puolestaan on esitysgrafiikkaohjelmisto. Todennäköisin työn vuo varsinaisen painetun oppaan kohdalla on se, että oppaan teksti on kirjoitettu asiantuntijoiden ryhmätyönä tekstinkäsittelyohjelmalla. Kun se on valmistunut, taittaja on taittanut sen painokuntoon.

Jos jatkossa halutaan joukkoistaa prosessia, kirjoittajat ja ideanikkarit pitää päästää siihen tekstinkäsittelyä vastaavaan vaiheeseen. Tarvitaan alusta, jossa

1. On versionhallinta ja muutokset ovat kumottavissa.
2. Tieto tallennetaan palveluun, joka on mielellään selaimella käytettävissä mahdollisimman monella eri käyttöjärjestelmällä. Tässä ei parane ajatella niin, että kaikillahan se windows on ja IE selaimena. Voin salaisuutena kertoa, että "kaikilla" ei ole koskaan ollutkaan ja yhä vähemmällä tulee olemaan.
3. on vientitoiminto, josta tieto saadaan esimerkiksi paperijulkaisua varten helposti julkaistavaan kuntoon.

Viisastelijan kaksi neuvoa ratkaisuksi

Tartuin tähän aiheeseen nopeasti siksi, että minulle ominaisen nipottamisen ja besserwisserismin lisäksi minulla on oikeasti tarjota ongelmaan ratkaisu, vieläpä kaksikin. Olettaen, että Kauppakamari todella haluaa julkaista oppaan avoimella lisenssillä ja joukkoistaa tuotannon, ehdotan seuraavaa:

1. Booktype-ohjelmisto. Vapaiden ja avointen ohjelmistojen käyttöohjeita lokalisoiva ja kirjoittava Flossmanuals -hanke käyttää sitä. Jos fiilis ja henki on sopiva, tuupatkaa materiaali sinne: http://fi.flossmanuals.net/
2. Teknisempi vaihtoehto on tehdä kuten hankkeessa, jossa vapaaehtoinen ryhmä kirjoittaa Github-palvelussa ehdotusta uudeksi rahankeräyslaiksi.

Muitakin toimintamalleja saattaa olla - tässä keskustelun avaukseksi pari helppoa ratkaisua.

LTSP-yhteisön työpaja Töysässä 2.5. 2012

Perinteinen vuosittainen LTSP-työpaja pidetään tänä vuonna Töysässä. Tarkempi sisältö ja ilmoittautumisohjeet työpajan wiki-sivulla.

Työpaja on itse tekemiseen osallistumisen periaatteella toimiva ja käytännönläheinen. Mikään ei voita toisten paikan päällä näkemistä, yhdessä tekemistä ja ajatusten vaihtoa.

Työpajan vetää Asmo Koskinen.

LTSP tulee sanoista Linux Terminal Server Project. Tekniikka mahdollistaa oman päätepalvelinjärjestelmän rakentamisen edullisesti omaan oppilaitokseen tai organisaatioon. Lisätietoja joko Wikipedian LTSP-artikkelista - mieluummin kuitenkin paikan päälle Töysään saapumalla.

Webinar on the Linux terminal server

There is a national Linux thin client project in Greece. It covers 250 schools in Greece. Some of them are shown on this map.

Join us to a webinar on Wednesday 11th of April, 10:00 AM Greek (and Finnish) time to discuss the matter. Greece and Finland are UTC +3 hours during summer daylight saving time. Yannis Siahos and Alkis Georgopoulos will tell us about their project and answer our questions.

The address is https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss Use "Enter as guest" login option. The name you choose when logging in will be shown to other users and will be visible in the recording.

Listening to the webinar requires only a computer with an Internet connection. The sound quality will be better if you can use a head set.

The planning document of the webinar is here.

I case of questions I will be available on IRC channel #ltsp at Freenode network.

Welcome!

Webinaari Kreikan keskitetystä Linux-ohutpäätetoteutuksesta 11.04. kello 10

Blogasin aiemmin siitä, miten Kreikassa on erittäin mielenkiintoinen keskitetty Linux-päätejärjestelmätoteutus. Se palvelee 250 koulua. Keskiviikkona 11.4. 2012 kuulemme miten homma on toteutettu ja mitä se on syönyt.

Vieraina hankkeen isä Yannis Siahos ja LTSP-ylläpitäjille tuttu kehittäjä Alkis Georgopoulos.

Webinaarin suunnitteluasiakirja on täällä. Käsiteltävät asiat näkyvät sieltä.

Webinaari pidetään englanniksi. Tervetuloa!

Osoite on https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/educoss Käytä "Enter as s Guest"-kirjautumisvaihtoehtoa. Valitsemasi nimi näkyy muille webinaarin osallistujille ja se näkyy myös webinaarista tehtävässä tallenteessa.

Webinaari on maksuton. Osallistujatiedot kerätään.

Kreikassa mennään kovaa Linux-ohutpäätteiden kanssa

Iskeydyin pienen tauon jälkeen seuraamaan Linux Terminal Server Projectin IRC-kanavaa #ltsp. Yksi kanavan vakioporukasta on kreikkalainen Alkis Georgopoulos. Hän on yksi LTSP:n pääkehittäjistä.

Perjantaina kanavalle iskeytyi uusi henkilö, tällä kertaa saksalainen. Esittäytymisten ohella kysyin Alkisilta kuinka monta koulua hänellä on ylläpidettävään. Vastaus tyrmistytti minut: noin 250. En sen jälkeen edes tajunnut kysyä paljonko niissä on yhteensä päätteitä. Koitan jossain vaiheessa haastatella häntä ja kysellä tarkemmin.

Reilut sata näistä kouluista on tällä Google-kartalla. Projektin kreikankieliset sivut.

Täydennys 16:26: Alkis kertoi, että kouluissa on keskimäärin 12 päätettä. Niistä puolet on ohutpäätteitä ja toinen puoli "paksuja" eli Fat Clienteja. Päätteiden kokonaismäärä on siis noin 3000.

LibreOfficen Windows-versio nyt MSI-asennuspakettina

LibreOfficen uusimman 3.5-version myötä Windows-jakelupaketit ovat MSI-jakelupaketteja. Tämä on olennainen muutos niiden organisaatioiden kannalta, jotka ovat aiemminkin harkinneet LibreOfficen käyttöönottoa, mutta huomanneet, että keskitetty jakelu on hankalaa. OpenOffice.org-ohjelmistoa on jaeltu aiemminkin MSI-paketteina, joten mistään mullistavasta uutuudesta ei ole sinänsä kyse niille, jotka ovat tyytyväisiä mihin tahansa vapaaseen toimisto-ohjelmistopakettiin.

MSI-paketit ovat tärkeitä siksi, että ne helpottavat keskitettyä jakelua esimerkiksi Microsoftin Active Directory-järjestelmän avulla.

Niille, jotka haluavat kustomoida asennuspaketteja keskitettyä jakelua varten esimerkiksi oletustallennusmuotojen ja -tallennuspaikkojen osalta on hyviä ohjeita verkossa. Webnguru-sivustolla on yksi hyvä ohje.

Muista uudistuksista mainittakoon tuki MS Visio-ohjelmiston piirroksille.

LibreOffice on OpinOffice.org-ohjelmistosta haarautettu (fork) toimisto-ohjelmisto. Sitä hallinnoiva Document Foundation perustettiin kun kehittäjäyhteisö koki yhteistyön hankaloiduttua Oraclen ostettua OpenOffice.org:in tuotemerkkiä ja oikeuksia hallinnoivan Sun Microsystems:in.

Tapahtumat ovat hyvä esimerkki siitä, miten avoimen lähdekoodin maailma eroaa suljettujen ohjelmistojen maailmasta. Vaikka yksi yhtiö omistaa tuotemerkin OpenOffice.org oikeudet, ohjelmistotuotteen lähdekoodia saa käyttää myös siten, että jakelee jotakuinkin samanlaista ohjelmistoa toisen nimisenä. Avoimen lähdekoodin päällä ei voi istua arrogantisti tekemättä mitään tai kuuntelematta käyttäjiä.