Kreikassa mennään kovaa Linux-ohutpäätteiden kanssa

Iskeydyin pienen tauon jälkeen seuraamaan Linux Terminal Server Projectin IRC-kanavaa #ltsp. Yksi kanavan vakioporukasta on kreikkalainen Alkis Georgopoulos. Hän on yksi LTSP:n pääkehittäjistä.

Perjantaina kanavalle iskeytyi uusi henkilö, tällä kertaa saksalainen. Esittäytymisten ohella kysyin Alkisilta kuinka monta koulua hänellä on ylläpidettävään. Vastaus tyrmistytti minut: noin 250. En sen jälkeen edes tajunnut kysyä paljonko niissä on yhteensä päätteitä. Koitan jossain vaiheessa haastatella häntä ja kysellä tarkemmin.

Reilut sata näistä kouluista on tällä Google-kartalla. Projektin kreikankieliset sivut.

Täydennys 16:26: Alkis kertoi, että kouluissa on keskimäärin 12 päätettä. Niistä puolet on ohutpäätteitä ja toinen puoli "paksuja" eli Fat Clienteja. Päätteiden kokonaismäärä on siis noin 3000.

Webinaari 20.5. - koulun IT-tuen järjestämisen haasteet

Järjestämme 20.05. kello 14:00 - 15:30 verkkoseminaarin eli webinaarin koulujen ja oppilaitoksen tietotekniikan tuen järjestämisen haasteista. Seminaari järjestetään Avoimet verkostot oppimiseen-hankkeen Connect-ohjelmistolla. Tarvitset (mielellään kiinteällä) yhteydellä Internetiin kytketyn tietokoneen, jossa on flash-lisäosalla terästetty selainohjelma. Webinaariin pääsee tulemalla osoitteeseen http://connect.ilonait.fi/avo

Taustaa:

Tietotekniikan käytön tuen järjestämisessä on käytössä tavallisimmin portaittainen malli. Ajatus on se, että käyttäjää lähellä on perustuki. Jos lähituki ei pysty ratkaisemaan ongelmaa, tukipyyntö nostetaan portaittaisessa tukiorganisaatiossa yhä ylemmälle tasolle.

Mallin taustalla on ajatus siitä, että ylempi taso joko suuremmalla asiantuntemuksellaan kykenee ratkaisemaan ongelman tai hankkimaan siihen vastauksen esimerkiksi kysymällä ohjelmistotoimittajalta.

Aivan viime aikoina on alettu ymmärtää, että malli ei välttämättä ole ongelmaton. Opettajan työn kannalta on olennaista, että hän saa vastauksen ongelmaansa nopeasti. Yhteydenpito tukeen on mahdollista väli- tai hyppytuntien aikana. Välitunnit ovat kaikkialla Suomessa melko samaan aikaan. Tästä seuraa se, että erityisesti portaittaisen tukijärjestelmän “ylemmät” tasot saavat tai heidän pitäisi pystyä tarjoamaan tukea välitunteihin ajoittuvina “purskeina”. Ongelma on se, että purskeiden hoitamiseksi pitäisi olla iso, provosoiden sanoen lähes rajaton, määrä tukihenkilöresursseja.

Asian nosti esiin Opinsys Oy:n toimitusjohtaja Jouni Lintu. Alustavat kyselyt ovat paljastaneet, että ongelma on todellinen.

Onko tästä tietä ulos? Tule mukaan webinaariin 20.05. keskustelemaan asiasta.

Alustajana Jouni Lintu, mahdollisesti muitakin nimiä.

Isäntänä Elias Aarnio Educoss-hankkeesta.

Osallistujilta kerätään osallistuja- ja palkkatiedot hankeraportointia varten kuten aiemminkin.

Kemin LTSP-hankinta herätti huomiota mediassa

Kuten olen blogissani aiemmin kertonut, Kemin kaupungin perusopetukselle ollaan tekemässä LTSP-järjestelmää. Toimittajaksi on kilpailussa valikoitunut Opinsys Oy. Asiasta kirjoitettiin Opinsysin blogissa ja ilmeisesti samansisältöisessä lehdistötiedotteessa ja se poikikin jonkin verran haastattelu- ja lisätietopyyntöjä Kemissä hanketta vetävälle Antti Turuselle.

Ainakin Tietokone ja Tietoviikko uutisoivat asian. Tietokoneen sivuilla artikkeli on herättänyt taas melko vilkkaan juupas-eipäs -keskustelun asiasta.

Tarvitaanko oppilaitosten Joomla-käyttäjille vertaistukikanava?

On käynyt ilmi, että monissa Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa käytetään Joomla-nimistä avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmää. Olisiko järkevää muodostaa Educoss-postituslistan kaltainen keskustelu- ja vertaistukiverkosto oppilaitosten Joomla-käyttäjille ja ylläpitäjille?

Joomlaportal.fi -sivustolla on jo olemassa käyttäjäfoorumi. Jos sinne on jo muodostunut riittävän suuri käyttäjämassa, ei liene järkevää muodostaa toista foorumia. Jos oppilaitoksilla on joitain erityistarpeita Joomlan suhteen, niitä voitaneen viestiä tuollakin foorumilla.

Lisäksi IRCnet-verkossa on kanava nimeltä #joomla.fi, mutta siellä ei ole kovin suurta määrää keskustelijoita. Lisäksi irkin käyttäminen keskusteluun on sikäli huono vaihtoehto, että siitä ei jää dokumentaatiota jälkeen.

Oppilaitosten Joomla-ylläpitäjät: mitä mieltä olette? Miten hoidettaisiin tällaisen tukiverkoston muodostaminen? Mistä tarvitsette tietoa ja mihin apua?

Laittakaapa postia osoitteeseen elias.aarnio (at) innopark.fi.

Rehtoreiden näkemyksiä VALO:n käytöstä koulussa

Euroopan vapaiden ohjemistojen säätiö järjestää 12.5. Tampereella tilaisuuden, jossa Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksen tutkija Kimmo Wideroos esittelee OPTEK-tutkimushankkeessa koulujen rehtoreille ja johtajille tehdyn kyselyn tuloksia.

Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tarjoilujen mitoittamista varten ennakkoilmoittautumista pyydetään, mutta se ei ole välttämätöntä.

Tilaisuus järjestetään Demolassa, Väinö Linnan aukio 15, 3. kerros, Tampere.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: http://www.vapaasuomi.fi/VALO_kouluissa_-_rehtoreiden_näkemyksiä

LTSP-työpaja Kokkolassa 5.-6. lokakuuta

Nyt on länsirannikollakin mahdollisuus käpistellä omin käsin LTSP:tä eli Linux Terminal Server Projectia. Loppiaisen tienoilla pidimme vastaavan pajan Uudessa Valamossa, mistä vieläkin lämmin kiitos.

Tällä kertaa kokoonnumme Mäntykankaan koulussa, jossa on Asmo Koskisen rakentama LTSP-ympäristö. Yöpyminen tapahtuu Vasikkasaaren leirikeskuksessa. Lue lisää Ubuntu Suomen wikistä ja ilmoittaudu mukaan.

Edit: Tällä kertaa keskitymme LTSP-ympäristön rakentamiseen usean palvelimen klusterina. Tieteellisen laskennan keskus CSC:ssä työskentelevä Arto Teräs toimii klusteriasiantuntijana.

Koulutus on maksuton, ruokaakaan ei tosin tarjota vaan ruokailut kuten matkatkin kukin osallistuja tekee omalla kustannuksellaan.

Edit 31.08.: Lisää aiheesta Ubuntu-blogissa.

EduCOSS-postituslista käyttöön

Selvitämme pikapuoliin kyselyllä vapaiden ja avoimen lähdekoodin (VALO) ohjelmistoja käyttävien koulujen ja oppilaitosten tarpeita tuen ja viestinnän suhteen. Jo ennen sitä otamme kuitenkin jo ensimmäisen askeleen ja tarjoamme kaikkien tarvitsevien käyttöön EduCOSS-postituslistan.

Lista on tarkoitettu kaikenlaisia vapaita ja avoimia ohjelmistoja koskevaan keskusteluun oli kyse sitten Firefox-, OpenOffice.org-, Linux-, LTSP- tai muusta asiasta.

Lisätietoja ja listan tilaukset: http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss

Kun liikenne kasvaa niin suureksi, että kaikki eivät jaksa enää lukea kaikkea, vaihdamme tagattavaan foorumiviestintään tai jaamme päälistan useampiin alalistoihin. Tervetuloa saamaan tämä tilanne aikaan mahdollisimman pian!

Iso-Britannian opetusministeriö luo vapaiden opetusmateriaalien pankin

Iso-Britannian opetusministeri Jim Knight on ilmoittanut, että hänen ministeriönsä rahoittaa uuden, vapaisiin opetusmateriaaleihin ja -sisältöihin keskittyvän "verkkovaraston" (engl. repository). OSOR uutisoi asiasta kertoen varaston sisältävän tulevaisuudessa Creative Commons Ei kaupalliseen käyttöön - Sama lisenssi -lisenssillä jaeltavaa materiaalia. Ministeri rohkaisee kouluja materiaalin vaihtoon kuvaamalla järjestelyä vaihtojärjestelmäksi, jossa koulut sitoutuvat julkaisemaan julkisella rahoituksella tehdyn sisällön palvelussa.

Ajatus on erinomainen. Sama tavoite on Taideteollisessa korkeakoulussa tehdyssä Lemill-palvelussa, jossa on jo merkittävä massa eri kielillä tehtyjä opetusmateriaaleja. Eikö Iso-Britannian kannattaisi ottaa Lemill alustakseen?

Mutta onnistuuko vastavuoroisuuteen pakottaminen? On erittäin hyvä asia jos Creative Commons -lisensseillä jakamiseen kannustetaan, koska siitä todella koituu kouluille lisäarvoa. On kuitenkin vaikea nähdä miten vaihdantatalouteen pakottaminen onnistuisi: lisenssimalli ei nähdäkseni mahdollista minkäänlaista keinoa vastavuoroisuuteen pakottamiseen. Vapaamatkustajan ongelma säilyy: mikään ei estä käyttämästä materiaaleja ilman että itse tuottaa varastoon mitään sisältöä.

Voi tietysti ajatella, että käyttäjät hyväksyvät käyttöehdot, joissa erikseen on ehto, jossa velvoitetaan käyttäjiä jakamaan tuotoksensa. Tämä ei kuitenkaan voi olla käytön ehto: on helppo nähdä, että jos tällainen ehto asetetaan, joku käyttää lisenssin suomia ehtoja ja siirtää sisällön toiseen varastoon, jossa tällaista ehtoa ei ole.

Kyse on uudesta ja melko tärkeästä ongelmasta. Opetusmateriaalien tuottamisen ja kustantamisen saralla ei ole tähän mennessä otettu huomioon sitä, miten Internetissä jo tähän mennessä julkaistut, opettajien omasta halustaan tekemät sisällöt ja ennen kaikkea Creative Commons-lisenssien alla jaettavat sisällöt muuttavat markkinoita ja toimintakenttää. Vanhat mallit eivät toimi entiseen tapaan, koska toimintakenttä muuttuu voimakkaasti.

Joka tapauksessa tulossa olevaan muutokseen kannattaa varautua, jotta se voidaan tehdä hallitusti. Siksi Suomessakin on aika käynnistää keskustelu siitä, miten Creative Commons-lisenssien mahdollistama uudentyyppinen tekijänoikeuksien hallinta otetaan huomioon toiminnassa. Yhteiskunnan etu on se, että aloilla, joilla kaupallinen kustantaminen ei ole kannattavaa, julkisella rahalla tuotettu sisältö lisensoitaisiin jollain vapaalla lisenssillä. Tämä mahdollistaisi kilpailun edullisimmasta jakelutiestä: käyttäjä voisi valita, käyttääkö esimerkiksi oppikirjaa läppärin tai PDA:n ruudulta lukien, itse tulostamanaan paperikopiona vai jonkin kirjapainon tulostamana paperikopiona.

Espanjan Open Source-keskus: lisenssisäästöt merkittävin Open Sourcen etu

EU:n OSOR-palvelussa on mielenkiintoinen uusi raportti Open Sourcen käytöstä Espanjan julkishallinnossa. Raportissa todetaan, että Espanjassa opetussektorilla 95% koneista käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia ja että näillä on 1,2 miljoonaa käyttäjää (s. 17).

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta ovat hyödyt, joita avoimen lähdekoodin käytöstä katsotaan koituneen (s. 18):

• ohjelmistolisenssien hinnoista koituvat säästöt
• toimittajariippumattomuus
• järjestelmän ympärille syntyvän yhteisön muodostaminen
• ohjelmistojen helppo sovitettavuus erityisiin käyttötarpeisiin

Nämä tekijät ovat kohtalaisen tuttuja. Yllä mainitut asiat kuitenkin sisältävät lähinnä taloudellisia ja opetustoimen sisäiseen dynamiikkaan liittyviä näkökulmia. Olennaisin on vielä sanomatta.

Meidän kannattaa ottaa huomioon myös se, minkälainen käsitys meillä on tietotekniikan käytöstä. Onko tarkoitus vain opettaa käyttämään meille tarjottavia ohjelmistoja ja palveluita vai onko tarkoitus myös oppia tekemään niitä itse? Kärjistetysti sanoen meillä on kaksi vaihtoehtoa: "kliksauttelukulttuuri", jossa käytetään uskollisesti sitä, minkä saamme tai hankimme käyttöömme. Toinen vaihtoehto on "värkkääjäkulttuuri", jossa ollaan kiinnostuneita kurkkaamaan myös "konepellin alle".

Monessa suuressa maassa ja maanosassa on käynnissä kehitys, jossa siirrytään käyttämään opetuksessa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Paikallisille päättäjille tämä on taatusti taloudellisesti motivoitu. Esimerkiksi Venäjällä on päätetty ottaa kaikissa kouluissa käyttöön Linux koulujen käyttöjärjestelmänä. Steven Lawson kirjoittaa asiasta blogissaan ja OSORissa on tiedote, jossa kerrotaan, että tarkoitukseen tehdään varta vasten Linux-jakeluversio, joka vuoden 2009 pilottivaiheen aikana asennetaan jokaiseen Tomskin, Permin ja Tatarstanin alueen koulukoneeseen. Samanlainen kehitys on käynnissä Etelä-Koreassa, Kiinassa ja itäisessä Afrikassa.

Miksi meidän pitäisi olla huolestuneita siitä, mitä sellaisissa maissa tehdään, joissa kansantaloudessa ei ole asiat niin hyvin kuin meillä? Pääsyy on se, että sitä Linuxia käyttämällä ja konepellin alle kurkistamalla näiden kasvavien talouksien nuoret oppivat tekemään niitä laitteita, joissa käytetään sitä samaista Linuxia: navigaattoreita, älypuhelimia, robotteja, televisioita ja niin edelleen.

Vanhaa mainoslausetta mukaillen: Mitä haluat meidän tuottavan muille myytäväksi huomenna?

LTSP 5-työpaja Valamossa 8.-9. tammikuuta 2009

Suomalaisten Linux Terminal Server Project- eli LTSP-aktiivien järjestämä LTSP 5-työpaja järjestetään Valamon luostarissa Heinävedellä 8.-9. tammikuuta 2009.

LTSP on järjestelmä, jossa työasemia voidaan toteuttaa hyvin kustannustehokkaasti niin kutsutulla ohutpääteteknologialla. Järjestelmä sopii erittäin hyvin ympäristöihin, joissa käytetään vakioituja työasemia kuten . Suomenkielinen wikipedia sisältää hyvän perustietoartikkelin aiheesta.

Kyse on käytännönläheisestä, itse tekemiseen keskittyvästä tapahtumasta, jossa opitaan yhdessä. Paja soveltuu Linuxin perusteet hallitsevalle ja LTSP:stä kiinnostuneille henkilöille.

Paikan valinnan taustalla on luostarissa asuvan munkki Viktorin pitkä historia Linux-käyttäjänä ja aktivistina. Valamossa on tavattu Linuxin merkeissä aiemminkin.

Lue lisää ja ilmoittaudu tapahtumaan Ubuntu Suomen wikissä.

Uuteen alkuun VALOn edistämisessä opetuksessa

Linuxia ja muita vapaita ja avoimia ohjelmia käytetään Suomen kouluissa yhä enemmän. On erilaisia tapauksia: osa on ostanut kokonaisiin kouluihin tai jopa koko koulutoimeen Linux-pohjaisen järjestelmän, osa käyttää joitakin vapaita ohjelmia Windows-koneissa, osa on rakentanut itse järjestelmiä, jotka palvelevat oppilaitoksen jokapäiväisessä arjessa.

Vuonna 2006 tehtiin Opetushallituksen toimeksiannosta hanke nimeltä VALO - Vapaat ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmat opetuksessa. Hanke tuotti arvokasta materiaalia siitä, miten näitä ohjelmia voi käyttää opetuksessa. Hankkeen tulokset on luettavissa EduCOSS-Wikissä.

Nyt lähdemme jatkamaan siitä. VALOa käyttävät koulut ovat hajallaan ja tietotekniset asiat eivät ole eivätkä niiden pidä olla koulun päivittäisen rutiinin ytimessä. Siksi on olennaista keksiä entistä parempia konsteja ja tapoja kommunikoida niistä entistä helpommin. Kenttä on laaja ja tehtävää on paljon.

Minulla on nyt aikaa keskittyä näihin asioihin. Ota yhteyttä, kommentoi, osallistu, pyydä, vaadi.