Multisave on OpenOffice.org -toimisto-ohjelmiston lisäosa, joka mahdollistaa avoinna olevan asiakirjan tallentamisen useammassa eri tiedostomuodossa yhtä aikaa. Valittavissa on OpenOffice.org:in käyttämä ODF, PDF sekä Microsoftin .doc. Lisäosa on käytännöllinen esimerkiksi kun kirjoitetaan rutiininomaisesti suuria määriä vakiomuotoisia asiakirjoja, esimerkiksi tarjouksia tai virkamiespäätöksiä, jotka lähetetään sähköpostin liitteinä. Tietojeni mukaan MultiSave on alunperin tehty Ranskan tullin tarpeisiin. Muokattavaa asiakirjaa ei tunnetusti ole järkevää lähettää jos sitä ei ole tarpeen muokata - siksi PDF on hyvä lähtökohta. Omiin tarkoituksiin ODF tai .doc voivat olla sopivampia vaikkapa siksi, että käytössä oleva asiakirjanhallintajärjestelmä ei niele PDF-tiedostoja.
MultiSave ei ole toiminut OpenOffice.org:in 3-version kanssa. Tästä on aika ajoin tullut käyttäjälistalle huomautuksia ja kyselyitä. Suomessa on käytetty enimmäkseen MultiSavesta Oikeusministeriön käyttöön suomenkieliseksi muokattua versiota, jota on jaeltu myös suomenkielisten OpenOffice.org -käyttäjien sivuston http://fi.openoffice.org kautta Kielenkäännöksen lisäksi MultiSaveen tehtiin muutamia muitakin muutoksia - tärkeimpänä se, että OpenOffice.orgin aiemman .sxw -tallennusmuodon tilalle tallennusmuodoksi otettiin ODF.
Tutkiessamme syytä siihen, miksi MultiSaven Suomi-versio ei toimi OOo:n 3-version kanssa huomasimme, että MultiSaven alkuperäinen tekijä, ranskalainen StarXpert on aktivoitunut tämän mainion lisäosan suhteen. Uusi, OOo:n virallisista lähteistä löytyvä versio on yhteensopiva OOo:n 3-version kanssa. Lisäksi siinä on mukana suomenkielinen lokalisointi: jos lisäosan asentaa suomenkieliseen OOo:een myös MultiSaven valikoiden kieli muuttuu suomeksi. Nyt ei enää ole perusteita ylläpitää erillistä Suomi-versiota MultiSavesta vaan kannattaa siirtyä käyttämän uutta versiota ja tarvittaessa kontribuoida sen kehittämiseen.
Erikoinen tämä avoin maailma: kiitin uudistuksesta ja kysyin StarXpertiltä miten suomenkieliset valikot ovat päätyneet uuteen versioon. Samalla kysyin kielenkäännösten toimittamisesta yleisemminkin: työlistalla on vielä MultiSaven kääntäminen ruotsiksi kotimaisiin tarpeisiin.
maanantai 22. joulukuuta 2008
tiistai 16. joulukuuta 2008
Espanjan Open Source-keskus: lisenssisäästöt merkittävin Open Sourcen etu
EU:n OSOR-palvelussa on mielenkiintoinen uusi raportti Open Sourcen käytöstä Espanjan julkishallinnossa. Raportissa todetaan, että Espanjassa opetussektorilla 95% koneista käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia ja että näillä on 1,2 miljoonaa käyttäjää (s. 17).
Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta ovat hyödyt, joita avoimen lähdekoodin käytöstä katsotaan koituneen (s. 18):
Meidän kannattaa ottaa huomioon myös se, minkälainen käsitys meillä on tietotekniikan käytöstä. Onko tarkoitus vain opettaa käyttämään meille tarjottavia ohjelmistoja ja palveluita vai onko tarkoitus myös oppia tekemään niitä itse? Kärjistetysti sanoen meillä on kaksi vaihtoehtoa: "kliksauttelukulttuuri", jossa käytetään uskollisesti sitä, minkä saamme tai hankimme käyttöömme. Toinen vaihtoehto on "värkkääjäkulttuuri", jossa ollaan kiinnostuneita kurkkaamaan myös "konepellin alle".
Monessa suuressa maassa ja maanosassa on käynnissä kehitys, jossa siirrytään käyttämään opetuksessa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Paikallisille päättäjille tämä on taatusti taloudellisesti motivoitu. Esimerkiksi Venäjällä on päätetty ottaa kaikissa kouluissa käyttöön Linux koulujen käyttöjärjestelmänä. Steven Lawson kirjoittaa asiasta blogissaan ja OSORissa on tiedote, jossa kerrotaan, että tarkoitukseen tehdään varta vasten Linux-jakeluversio, joka vuoden 2009 pilottivaiheen aikana asennetaan jokaiseen Tomskin, Permin ja Tatarstanin alueen koulukoneeseen. Samanlainen kehitys on käynnissä Etelä-Koreassa, Kiinassa ja itäisessä Afrikassa.
Miksi meidän pitäisi olla huolestuneita siitä, mitä sellaisissa maissa tehdään, joissa kansantaloudessa ei ole asiat niin hyvin kuin meillä? Pääsyy on se, että sitä Linuxia käyttämällä ja konepellin alle kurkistamalla näiden kasvavien talouksien nuoret oppivat tekemään niitä laitteita, joissa käytetään sitä samaista Linuxia: navigaattoreita, älypuhelimia, robotteja, televisioita ja niin edelleen.
Vanhaa mainoslausetta mukaillen: Mitä haluat meidän tuottavan muille myytäväksi huomenna?
Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta ovat hyödyt, joita avoimen lähdekoodin käytöstä katsotaan koituneen (s. 18):
- ohjelmistolisenssien hinnoista koituvat säästöt
- toimittajariippumattomuus
- järjestelmän ympärille syntyvän yhteisön muodostaminen
- ohjelmistojen helppo sovitettavuus erityisiin käyttötarpeisiin
Meidän kannattaa ottaa huomioon myös se, minkälainen käsitys meillä on tietotekniikan käytöstä. Onko tarkoitus vain opettaa käyttämään meille tarjottavia ohjelmistoja ja palveluita vai onko tarkoitus myös oppia tekemään niitä itse? Kärjistetysti sanoen meillä on kaksi vaihtoehtoa: "kliksauttelukulttuuri", jossa käytetään uskollisesti sitä, minkä saamme tai hankimme käyttöömme. Toinen vaihtoehto on "värkkääjäkulttuuri", jossa ollaan kiinnostuneita kurkkaamaan myös "konepellin alle".
Monessa suuressa maassa ja maanosassa on käynnissä kehitys, jossa siirrytään käyttämään opetuksessa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Paikallisille päättäjille tämä on taatusti taloudellisesti motivoitu. Esimerkiksi Venäjällä on päätetty ottaa kaikissa kouluissa käyttöön Linux koulujen käyttöjärjestelmänä. Steven Lawson kirjoittaa asiasta blogissaan ja OSORissa on tiedote, jossa kerrotaan, että tarkoitukseen tehdään varta vasten Linux-jakeluversio, joka vuoden 2009 pilottivaiheen aikana asennetaan jokaiseen Tomskin, Permin ja Tatarstanin alueen koulukoneeseen. Samanlainen kehitys on käynnissä Etelä-Koreassa, Kiinassa ja itäisessä Afrikassa.
Miksi meidän pitäisi olla huolestuneita siitä, mitä sellaisissa maissa tehdään, joissa kansantaloudessa ei ole asiat niin hyvin kuin meillä? Pääsyy on se, että sitä Linuxia käyttämällä ja konepellin alle kurkistamalla näiden kasvavien talouksien nuoret oppivat tekemään niitä laitteita, joissa käytetään sitä samaista Linuxia: navigaattoreita, älypuhelimia, robotteja, televisioita ja niin edelleen.
Vanhaa mainoslausetta mukaillen: Mitä haluat meidän tuottavan muille myytäväksi huomenna?
Tunnisteet:
kilpailukyky,
koulut,
koulutus,
Linux,
opetus
maanantai 15. joulukuuta 2008
DimDimin OpenSource-versio on sama kuin kaupallinen
DimDim on vakavimmin otettava haastaja Adoben Connect -tuoteperheelle. DimDim mahdollistaa etäopetuksen ja -kokoustamisen. Opetuksen tapauksessa kysymys on etäopetuksen järjestämisestä. Englanniksi käytetään käsitettä conferencing. DimDimin uusi versio on ominaisuuslistasta luettuna kilpailukelpoinen vaihtoehto muille vastaaville.
DimDimistä on aiemminkin ollut ladattavissa "yhteisöversio" - suoremmin sanoen: avoimella lisenssillä lisensoitu versio. Nyt DimDimin ilmoittaa sivuillaan, että uusi OpenSource-versio on toiminnallisuuksiltaan täsmälleen sama kuin heidän itsensä kaupallisessa palveluntuotannossaan käyttämänsä versio. Ainoastaan tietyt suljettuja ohjelmistoja vaativat toiminnallisuudet on jätetty pois. Tämä on uusi asia - yleensä Open Source-versiosta on puuttunut joitain toiminnallisuuksia, jotka on sitten myyty maksullisen version mukana.
DimDimin liiketoimintamalli on mielenkiintoinen. On todella uutta ja ainutlaatuista jos he pystyvät rakentamaan uuden, tuottavan liiketoimintamallin tällä tavalla. Joka tapauksessa videoneuvottelu on yhä useamman sitä tarvitsevan käytettävissä. Enää ei tarvitse kuin koneen ja kameran - palveluissa löytyy kyllä jo valinnanvaraa.
DimDimistä on aiemminkin ollut ladattavissa "yhteisöversio" - suoremmin sanoen: avoimella lisenssillä lisensoitu versio. Nyt DimDimin ilmoittaa sivuillaan, että uusi OpenSource-versio on toiminnallisuuksiltaan täsmälleen sama kuin heidän itsensä kaupallisessa palveluntuotannossaan käyttämänsä versio. Ainoastaan tietyt suljettuja ohjelmistoja vaativat toiminnallisuudet on jätetty pois. Tämä on uusi asia - yleensä Open Source-versiosta on puuttunut joitain toiminnallisuuksia, jotka on sitten myyty maksullisen version mukana.
DimDimin liiketoimintamalli on mielenkiintoinen. On todella uutta ja ainutlaatuista jos he pystyvät rakentamaan uuden, tuottavan liiketoimintamallin tällä tavalla. Joka tapauksessa videoneuvottelu on yhä useamman sitä tarvitsevan käytettävissä. Enää ei tarvitse kuin koneen ja kameran - palveluissa löytyy kyllä jo valinnanvaraa.
LTSP 5-työpaja Valamossa 8.-9. tammikuuta 2009
Suomalaisten Linux Terminal Server Project- eli LTSP-aktiivien järjestämä LTSP 5-työpaja järjestetään Valamon luostarissa Heinävedellä 8.-9. tammikuuta 2009.
LTSP on järjestelmä, jossa työasemia voidaan toteuttaa hyvin kustannustehokkaasti niin kutsutulla ohutpääteteknologialla. Järjestelmä sopii erittäin hyvin ympäristöihin, joissa käytetään vakioituja työasemia kuten . Suomenkielinen wikipedia sisältää hyvän perustietoartikkelin aiheesta.
Kyse on käytännönläheisestä, itse tekemiseen keskittyvästä tapahtumasta, jossa opitaan yhdessä. Paja soveltuu Linuxin perusteet hallitsevalle ja LTSP:stä kiinnostuneille henkilöille.
Paikan valinnan taustalla on luostarissa asuvan munkki Viktorin pitkä historia Linux-käyttäjänä ja aktivistina. Valamossa on tavattu Linuxin merkeissä aiemminkin.
Lue lisää ja ilmoittaudu tapahtumaan Ubuntu Suomen wikissä.
LTSP on järjestelmä, jossa työasemia voidaan toteuttaa hyvin kustannustehokkaasti niin kutsutulla ohutpääteteknologialla. Järjestelmä sopii erittäin hyvin ympäristöihin, joissa käytetään vakioituja työasemia kuten . Suomenkielinen wikipedia sisältää hyvän perustietoartikkelin aiheesta.
Kyse on käytännönläheisestä, itse tekemiseen keskittyvästä tapahtumasta, jossa opitaan yhdessä. Paja soveltuu Linuxin perusteet hallitsevalle ja LTSP:stä kiinnostuneille henkilöille.
Paikan valinnan taustalla on luostarissa asuvan munkki Viktorin pitkä historia Linux-käyttäjänä ja aktivistina. Valamossa on tavattu Linuxin merkeissä aiemminkin.
Lue lisää ja ilmoittaudu tapahtumaan Ubuntu Suomen wikissä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)