Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta ovat hyödyt, joita avoimen lähdekoodin käytöstä katsotaan koituneen (s. 18):
- ohjelmistolisenssien hinnoista koituvat säästöt
- toimittajariippumattomuus
- järjestelmän ympärille syntyvän yhteisön muodostaminen
- ohjelmistojen helppo sovitettavuus erityisiin käyttötarpeisiin
Meidän kannattaa ottaa huomioon myös se, minkälainen käsitys meillä on tietotekniikan käytöstä. Onko tarkoitus vain opettaa käyttämään meille tarjottavia ohjelmistoja ja palveluita vai onko tarkoitus myös oppia tekemään niitä itse? Kärjistetysti sanoen meillä on kaksi vaihtoehtoa: "kliksauttelukulttuuri", jossa käytetään uskollisesti sitä, minkä saamme tai hankimme käyttöömme. Toinen vaihtoehto on "värkkääjäkulttuuri", jossa ollaan kiinnostuneita kurkkaamaan myös "konepellin alle".
Monessa suuressa maassa ja maanosassa on käynnissä kehitys, jossa siirrytään käyttämään opetuksessa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Paikallisille päättäjille tämä on taatusti taloudellisesti motivoitu. Esimerkiksi Venäjällä on päätetty ottaa kaikissa kouluissa käyttöön Linux koulujen käyttöjärjestelmänä. Steven Lawson kirjoittaa asiasta blogissaan ja OSORissa on tiedote, jossa kerrotaan, että tarkoitukseen tehdään varta vasten Linux-jakeluversio, joka vuoden 2009 pilottivaiheen aikana asennetaan jokaiseen Tomskin, Permin ja Tatarstanin alueen koulukoneeseen. Samanlainen kehitys on käynnissä Etelä-Koreassa, Kiinassa ja itäisessä Afrikassa.
Miksi meidän pitäisi olla huolestuneita siitä, mitä sellaisissa maissa tehdään, joissa kansantaloudessa ei ole asiat niin hyvin kuin meillä? Pääsyy on se, että sitä Linuxia käyttämällä ja konepellin alle kurkistamalla näiden kasvavien talouksien nuoret oppivat tekemään niitä laitteita, joissa käytetään sitä samaista Linuxia: navigaattoreita, älypuhelimia, robotteja, televisioita ja niin edelleen.
Vanhaa mainoslausetta mukaillen: Mitä haluat meidän tuottavan muille myytäväksi huomenna?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti