LTSP-työpaja Kokkolassa 5.-6. lokakuuta

Nyt on länsirannikollakin mahdollisuus käpistellä omin käsin LTSP:tä eli Linux Terminal Server Projectia. Loppiaisen tienoilla pidimme vastaavan pajan Uudessa Valamossa, mistä vieläkin lämmin kiitos.

Tällä kertaa kokoonnumme Mäntykankaan koulussa, jossa on Asmo Koskisen rakentama LTSP-ympäristö. Yöpyminen tapahtuu Vasikkasaaren leirikeskuksessa. Lue lisää Ubuntu Suomen wikistä ja ilmoittaudu mukaan.

Edit: Tällä kertaa keskitymme LTSP-ympäristön rakentamiseen usean palvelimen klusterina. Tieteellisen laskennan keskus CSC:ssä työskentelevä Arto Teräs toimii klusteriasiantuntijana.

Koulutus on maksuton, ruokaakaan ei tosin tarjota vaan ruokailut kuten matkatkin kukin osallistuja tekee omalla kustannuksellaan.

Edit 31.08.: Lisää aiheesta Ubuntu-blogissa.

Mitä - eikö Ubuntu 8.04 LTSP-pääte soita CD-levyä?

Eräästä LTSP:tä käyttävästä koulusta tuli kysymys, johon en osannut vastata. Ohjelma-CD -levyjen käynnistäminen LTSP-päätteissä onnistuu ongelmitta, mutta tavalliset audio-cd -levyt eivät sitten kirveelläkään. Tähän pitäisi löytää ratkaisu erityisesti kieltenopettajien käyttämiä levyjä varten.

Ääni-cd:n kohdalla paikallisen aseman käyttäminen on aika hankala juttu. Syy tähän on siinä miten LTSP-pääte eroaa tavallisesta PC-laitteesta. LTSP:n tapauksessa ohjelmat, myös sovellus, joka soittaa sitä cd-levyä ajetaan oletusarvoisesti siellä päätteellä. Näin ollen datan virta levyä soitettaessa olisi cd-asema -> paikallisverkko -> palvelin, jossa suoritin muuntaa audiodatavirran äänikortille sopivaksi -> paikallisverkko -> ääni pullautetaan ulos koneen äänikortista.

Nopeassa paikallisverkossa tämä ei ole mikään ongelma. Valitettavasti 8.04 -polven Ubuntussa ei kuitenkaan ole helppoa keinoa toistaa audio cd -levyjä.

Käännetäänpä tappio voitoksi kysymällä: "Kuka niitä lättyjä haluaa kuljettaa mukanaan?" ja kehitetään kiertotie. Ripataan levyn audioraidat tarkoitukseen soveltuvalla, jokaisesta Ubuntusta löytyvällä ohjelmalla ja tallennetaan sisältö opettajan levyalueelle.

Sopiva sovellus on Musiikkimaija, joka löytyy Ubuntun valikoista nykyään tylsääkin tylsemmällä nimellä "CD-levyjen kopiointi" Ääni & video-valikon alta. Musiikkimaija käyntiin, levy koneeseen, asetukset sopiviksi ja avot - tiedostot muunnetaan muotoon, jota voi soittaa vaikka Ubuntun elokuvasoittimella.

Tietysti olisi hyvä jos ne audio-cd -levyt soisivat siinä työasemassa paikallisesti. Kelpaisiko tämä kuitenkin ainakin väliaikaiseksi ratkaisuksi?

Flash Playerin UTF-8 -bugiin kiertotie Linuxille

Kirjoitin viime viikolla Flash Playerin UTF-8 -bugista, joka rikkoo Linux- ja MacOsX-käyttäjien ääkköset. Adobe ei ole reagoinut asiaan edelleenkään mitenkään mutta asiaan on nyt ratkaisu.

OpenStreetMap-palvelun ylläpitäjä Richard Fairhurst on julkistanut pätkän koodia, jolla bugi voidaan kiertää. Jäämme odottamaan kuinka nopeasti korjaus saadaan erilaisiin UTF-8 -bugista kärsiviin palveluihin kuten OpenMeetingsiin, jota olemme testanneet viime aikoina ja törmänneet tähän bugiin.

Alkuperäinen Adobelle viasta jätetty bugiraportti on myös seuraamisen arvoinen. Sinne ilmestyy varmaan käyttäjien kommenttien lisäksi tieto siitä kun vika joskus korjataan.

Mikä UTF-8 -merkistön tukemisessa on Adobelle niin vaikeaa?

Olemme kuluneen vuoden aikana testanneet useita erilaisia videokokouksiin tai -konferensseihin käytettäviä ohjelmistoja. Tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman tehokas, kevyt ja käyttöjärjestelmäriippumaton työkalu koulujen käyttöön täyttämään muun muassa etäopetuksen tarpeita.

Adobe on tehnyt vakuuttavaa jälkeä Flashin kanssa. Muun muassa kaikissa testaamissamme konferenssiohjelmistoissa hoidetaan Flash Playerilla videokuvan ja äänien hallinta. Voittopuolisesti ratkaisu toimii ongelmitta. Meidän ei-englanninkielisten kannalta Flashissa on kuitenkin erittäin paha puute: se ei tue UTF-8 -merkistöä kunnolla kuin Windows-käyttöjärjestelmässä.

Unicode-merkistön päätarkoitus on poistaa vanhoihin merkistöihin liittyvä ongelma: kun kaikki eri kielten merkistöt eivät mahtuneet samaan 7-bittiseen merkistöön, käytettiin monia eri kansallisia merkistöjä. Sen jälkeen päästiin tilanteeseen, jossa 8-bittisessä merkistössä sentään saatiin tungettua suurin osa saman kieliperheen tarvitsemista merkeistä samaan merkistöön. Niinpä mekin Euroopassa olemme sujuvasti käyttäneet ISO 8859-15 -merkistöä, joka sisältää jopa €-symbolin.

UTF-8 -merkistön hienous on siinä, että se mahdollistaa jotakuinkin kaikkien luonnollisten kielten kirjoittamisen yhdellä ja samalla merkistöllä. Eri kielten erikoismerkit siis näkyvät oikein ilman, että vaihdellaan merkistöjä alvariinsa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että Suomessa voidaan opettaa venäjää tai espanjaa Internetissä siten, että kaikkien kielten erikoismerkit voidaan kirjoittaa oikein kaikille.

Edistyksellisissä käyttöjärjestelmissä kuten useissa Linux-jakeluversioissa ja MacOsX:ssä UTF-8 on käytössä oletusmerkistönä. Tätä taustaa vasten on erikoista, että Adobe ei saa korjattua Flash Playeria siten, että UTF-8 -merkistön käyttäminen olisi mahdollista Flashilla toteutetuissa verkkopalveluissa. Tästä syystä MacOsX- ja Linux-käyttäjän UTF-8 -ääkköset ovat rikki tällä tavoin mm. Adoben omaa Connect Pro-tuotetta käytettäessä:

Elias: ÄÄkköset eivät näytä oikein toimivan....

Tai sama Openmeetings-ohjelman chat-ikkunasta katsottuna:



Tilanne on mielenkiintoinen: toisaalta Adobe on aukaissut uusia uria julkaisemalla avoimena lähdekoodina muun muassa Adobe Open Source Media Frameworkin. Tämä siirto todennäköisesti on kaikkien kannalta edullinen. Tätä taustaa vasten on todella kummallista, että UTF-8 -tuen kaltaista perusasiaa ei ole saatu korjattua puolessatoista vuodessa. Bugiraportti asiasta on tehty huhtikuun 9. päivänä 2008.

Adobe istuu asiassa Flashin koodin päällä tavalla, joka tuo esiin suljettujen ohjelmistojen perusongelman: jos ohjelmiston omistajaa ei kiinnosta jonkin vian korjaaminen, käyttäjät eivät voi tehdä muuta kuin antaa palautetta ja kiukutella. Avoimessa maailmassa tällainen käytös ei vetelisi - kiukustuneet käyttäjät olisivat korjanneet ohjelmiston jo moneen kertaan. Siksi tärkeästä asiasta on monelle kyse. Mitenköhän Adoben saisi ymmärtämään asian merkityksen?

Etsitään kouluja koekaniineiksi etäkokousohjelmiston seuraamiseen

Olemme kesän aikana testanneet uutta avoimen lähdekoodin videokonferenssisovellusta, Openmeetingsiä: http://code.google.com/p/openmeetings/

Ohjelmisto on osoittautunut hyväksi siitä huolimatta että se on vielä hyvin nuori. Siinä on suuri osa samoista toiminnallisuuksista kuin esim. Adoben Connect Prossa tai DimDimissä. Syy siihen miksi tämä ohjelmisto kiinnostaa meitä on se, että se mahdollistaa työpöydän jakamisen myös Linux-käyttäjälle. Tämä ei muissa vastaavissa ohjelmistoissa ole toistaiseksi mahdollista.

Ohjelmistossa on valitettavasti myös samoja rajoitteita kuin muissa vastaavissa ohjelmistoissa. Siinä on video- ja ääniyhteyksiä hoitamassa pohjalla Adoben Flash-player ja siitä seuraa mm. se, että

1) UTF-8 -merkistön käyttäjien ääkköset ovat rikki. Tämä tosin pätee kaikkiin muihinkin vastaaviin ohjelmistoihin sillä niissä kaikissa on sama Flash Player käytössä. Lisätietoa bugista: http://bugs.adobe.com/jira/browse/FP-40

2) Niillä linux-käyttäjillä joiden kamera on video for linux 2-laite (v4l2), video ei välttämättä toimi oikein. Tämä johtuu siitä, että Adobe ei ole saanut v4l2-tukea kuntoon Flashissa.

Valtavirtakäyttäjä ei kuitenkaan joudu näiden vikojen kanssa tekemisiin. Kaikkiaan ohjelmisto vaikuttaa lupaavalta. Erityisen mielenkiintoista on se, että käyttämässämme virtualisoidussa ratkaisussa ohjelmiston palvelinresurssien käyttö vaikuttaa hämmästyttävän pieneltä. Näyttäisi siltä, että kymmenen, parinkymmenen oppilaan etäopetusryhmän oppitunnin pito olisi hyvinkin mahdollista tällä ratkaisulla.

Nyt kaivataan halukkaita testaajia. Ilmoita halukkuudestasi minulle niin järjestetään testisessioita.