Tallenne 20.5. koulujen IT-tuen järjestämisen haasteet -webinaarista verkossa

Viime perjantaina pidetyn koulujen IT-tuen järjestämisen haasteisiin keskittyneen webinaarin tallenne on nyt katsottavissa verkossa osoitteessa http://connect.ilonait.fi/p94823949/.

Perushypoteesi oli lyhyesti se, että koulujen tietotekninen tuki järjestetään yleensä käyttäen esikuvana yleistä portaittaista tukimallia, jossa lähituki hoitaa kaiken minkä osaa ja ne, jotka eivät hoidu paikan päällä, vastuutetaan organisaatiossa "ylemmäs" oikealle kohderyhmälle. Kun opettajien työrytmi on toisenlainen kuin muilla, syntyy ongelma: opettaja ei saa tukea silloin kun tarvitsee (heti / välitunnilla). Tarkoitus oli pohtia sitä, onko tästä pääsyä ulos.

Webinaarin jälkeenkään en osaa sanoa onko kyseessä todellinen ongelma vai tehtiinkö tikusta asiaa. Minusta vaikuttaa siltä että ongelma on olemassa mutta alamme vasta hahmottaa sitä mitä kaikkea se voisi tarkoittaa ja mitkä seuraamukset ovat.

Webinaarin aikana huomattiin muutamia asioita

* Tukipalvelun tuottajan näkökulmasta on ongelmallista, että suuri osa tukitapauksista jää auki odottamaan vikailmoituksen tehneeltä opettajalta saatavaa lisätietoa. Näiden osuus on esimerkiksi Opinsysillä noin puolet kaikista auki olevista tukitapauksista.

* Tiedonkulun ongelmat: tiedon saaminen alkuperäiselle tukipyynnön tekijältä/tekijälle on hankalaa. Tästä seuraa että tuki on hidasta ja että ei saada koskaan tietää onko ongelma vielä olemassa, onko se korjaantunut vai onko siihen vain alistuttu.

* Opettaja ei voi aina tietää, mistä hänen kokemansa aiheutuu: käyttöjärjestelmästä vai sovellusohjelmasta, saati sitten kenen vastuulla esimerkiksi verkosta ajettava sovellus on. Moisen tietäminen ei edes kuulu opettajan työhön.

* Monessa kunnassa koulujen TVT:n tukeminen on jaoteltu opettajien TVT-osaamisen tukemiseen ja varsinaiseen tietotekniikan ongelmien tukipalveluihin. Jako ei välttämättä aina toimi.

* Onko jokin laite tietotekninen laite vai AV-laite? Asialla on merkitystä koska opettajien työehtosopimukseen on kirjattu korvaukset näistä kahdesta eri ryhmästä. Mikä on esimerkiksi dokumenttikameran oikea ryhmä? Paikoin jaottelu on jo todettu toimimattomaksi ja sama henkilö/tiimi hoitaa koko kentän.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä: huomasimme, että kaikkialla tuki on rakennettu ajatellen opettajan tarpeita. Perusoletus on siis se, että tietotekniikkaa käytetään opetuksen tai oppimisen apuvälineenä opettajan ehdoilla.

Historian valossa tämä on ymmärrettävää. Kun tilanne on kuitenkin se, että oppilaiden tietotekniikan käyttömäärä ylittää määrällisesti monin verroin opettajien käyttömäärän, miksi oppilaiden käyttöä ei tuettaisi? Missään ei webinaarin osallistujien tietämyksen mukaan vielä tueta suoraan oppilaiden TVT:n käyttöä.

Muutamia omia irtoajatuksiani asiasta:

* Se, että tämän päivän oppilaat ovat diginatiiveja ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi ratkaisemista vaativia ongelmia.

* Oppilaiden koulun ulkopuolella opitut TVT-taidot vaihtelevat todella paljon. Vaihteluväli ulottuu palvelimen järjestelmänvalvojaksi valmiista osaajasta miltei täydelliseen ummikkoon.

* Oppilaan saama tuki ei saisi riippua siitä, mikä hänen opettajansa TVT-osaamisen tai -kiinnostuksen taso tai suuntautuneisuus.

Kiitoksia webinaariin osallistuneille! Keskustelu jatkukoon - antakaapa tulla kommentteja.

Paimiossa tehtiin VALO-aloite

Paimiossa on oivallettu ajan henki oivallisesti. Kaupunginvaltuustossa on esitetty aloite VALO-ohjelmístoihin siirtymisen edistämiseksi, ensimmäisenä askelena Open/Libreofficen käyttöönotto työasemissa.

Lue lisää http://www.peimarinvihreat.com/?p=172

Kaikki mukaan viemään Suomi tietotekniikan käytön eturintamaan ja pois ohjelmistotoimittajien EVO-EVVK (Ei Vaan Osata - Ei Voisi Vähempää Kiinnostaa) vallasta!

Webinaari 20.5. - koulun IT-tuen järjestämisen haasteet

Järjestämme 20.05. kello 14:00 - 15:30 verkkoseminaarin eli webinaarin koulujen ja oppilaitoksen tietotekniikan tuen järjestämisen haasteista. Seminaari järjestetään Avoimet verkostot oppimiseen-hankkeen Connect-ohjelmistolla. Tarvitset (mielellään kiinteällä) yhteydellä Internetiin kytketyn tietokoneen, jossa on flash-lisäosalla terästetty selainohjelma. Webinaariin pääsee tulemalla osoitteeseen http://connect.ilonait.fi/avo

Taustaa:

Tietotekniikan käytön tuen järjestämisessä on käytössä tavallisimmin portaittainen malli. Ajatus on se, että käyttäjää lähellä on perustuki. Jos lähituki ei pysty ratkaisemaan ongelmaa, tukipyyntö nostetaan portaittaisessa tukiorganisaatiossa yhä ylemmälle tasolle.

Mallin taustalla on ajatus siitä, että ylempi taso joko suuremmalla asiantuntemuksellaan kykenee ratkaisemaan ongelman tai hankkimaan siihen vastauksen esimerkiksi kysymällä ohjelmistotoimittajalta.

Aivan viime aikoina on alettu ymmärtää, että malli ei välttämättä ole ongelmaton. Opettajan työn kannalta on olennaista, että hän saa vastauksen ongelmaansa nopeasti. Yhteydenpito tukeen on mahdollista väli- tai hyppytuntien aikana. Välitunnit ovat kaikkialla Suomessa melko samaan aikaan. Tästä seuraa se, että erityisesti portaittaisen tukijärjestelmän “ylemmät” tasot saavat tai heidän pitäisi pystyä tarjoamaan tukea välitunteihin ajoittuvina “purskeina”. Ongelma on se, että purskeiden hoitamiseksi pitäisi olla iso, provosoiden sanoen lähes rajaton, määrä tukihenkilöresursseja.

Asian nosti esiin Opinsys Oy:n toimitusjohtaja Jouni Lintu. Alustavat kyselyt ovat paljastaneet, että ongelma on todellinen.

Onko tästä tietä ulos? Tule mukaan webinaariin 20.05. keskustelemaan asiasta.

Alustajana Jouni Lintu, mahdollisesti muitakin nimiä.

Isäntänä Elias Aarnio Educoss-hankkeesta.

Osallistujilta kerätään osallistuja- ja palkkatiedot hankeraportointia varten kuten aiemminkin.

17 € Linux-koneesta ratkaisu kehitysmaiden oppilaskoneiksi?

Englantilainen Raspberry Pi Foundation on julkaissut mielenkiintoisen kehitysprojektin. Arviolta 25 dollarin eli noin 17 euron hintainen, Ubuntulla toimivan USB-väylällä näyttöön, näppäimistöön hiireen ja tietysti Internetiin kytkettävä minikone on vielä alkutaipaleellaan. Kokonaisuus vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Ominaisuuslistaa:

* 700MHz ARM11
* 128MB SDRAM-muistia
* OpenGL ES 2.0
* 1080p30 H.264 dekoodaus
* Komposiitti- ja HDMI video-ulostulot
* USB 2.0
* SD/MMC/SDIO muistikorttipaikat
* Yleiskäyttöinen I/O-väylä
* Valo-ohjelmistoja (Ubuntu, Iceweasel, KOffice, Python)

Demolaitteesta otetussa kuvassa näppäimistö, hiiri ja näyttö on kaikki kytketty USB-liitännällä. Näyttösignaalin kytkeminen vaatinee siis jonkinlaisen USB-sovittimen tai -hubin käyttöä.

Raspberry Pi Foundationin takana on Tietokone-lehden artikkelin mukaan legendaarisen 80-luvun videopeli Eliten ohjelmoija David Braben.

Myös Geek.com julkaisi videopätkällä terästetyn jutun laitteesta.

Huomatkaapa, että sivulla nimenomaan pyydetään ideoita siitä, miten moista vekotinta voitaisiin käyttää opetuksessa. Ei kun ideamylly laulamaan!